Onko kasveilla aistit?

Laitoin tuoksuköynnöksen ikkunalle. Kahdessa päivässä se löysi sälekaihdinten nyörin ja kiersi kärhinsä sen ympärille. Tämä sai minut pohtimaan, onko kasveillakin aistit?

Kasveilla on aisteja, ja ne ovat niistä yhtä riippuvaisia kuin me ja muut eläimet omista aisteistamme.

Kasveilla on muun muassa tuntoaisti. Se perustuu solukalvojen mekanoreseptoreihin, jotka muistuttavat paljon eläinkunnan vastaavia tuntoreseptoreja.

Mekanoreseptorit auttavat köynnöskasveja löytämään esineitä ja pintoja, joihin ne voivat kietoutua tai tarrautua.

Köynnöskasvi kiipeää

Köynnöskasveilla on reseptoreja, jotka rekisteröivät, kun niiden kärhit osuvat johonkin, jonka ympärille ne voivat kietoutua.

© Shutterstock

Mekanoreseptorit auttavat myös lihansyöjäkasveja, kuten kihokkikasveihin kuuluvaa Dionaea muscipulaa eli kärpäsloukkua, havaitsemaan saaliin. Kärpäsloukku ei vain rekisteröi saaliin liikkeitä vaan pystyy myös muistamaan ne.

Vuonna 2020 Japanin kansallisessa perusbiologian instituutissa havaittiin, että kun saalis ärsyttää kärpäsloukun aistikarvoja, ärsytys saa pyydyslehtiin kerääntymään kalsiumia, ja vasta, kun kalsiumtaso kohoaa kyllin suureksi, loukku sulkeutuu saaliin ympärille.

Kärpäsloukku muistaa aistimuksensa

Kärpäsloukku rekisteröi, kun hyönteinen koskettaa pyydyslehtien sisäpuolella olevia aistikarvoja. Kasvissa on mekanismi, jolla se muistaa kosketukset.

Kasvi uv-valossa
© NIBB

1. Kosketus vapauttaa kalsiumia

Aistikarvojen koskettaminen saa lihansyöjäkasvin pyydyslehtiin kerääntymään kalsiumia. Kuvissa lehtien kalsiumtaso esitetään väreinä. Matalin on violetti ja korkein keltainen.

Kasvi uv-valossa
© NIBB

2. Kynnys ylittyy

Ensimmäinen kosketus ei riitä siihen, että kasvi sulkisi loukkunsa. Yleensä tarvitaan kaksi kosketusta, ennen kuin pyydyslehtien kalsiumtaso ylittää kynnyksen, joka aktivoi loukun.

Kasvi uv-valossa
© NIBB

3. Loukku sulkeutuu

Kun kynnys ylittyy, pyydyslehden puoliskot painuvat toisiaan vasten vangiten saaliin. Kolme seuraavaa kosketusta käynnistävät kasvissa saalista hajottavien entsyymien tuotannon.

Mekanismi varmistaa, että kasvi ei tuhlaa energiaa loukun sulkemiseen esimerkiksi silloin, jos aistikarvoihin osuu vaikka vain sadepisara.

Kasvit jakavat aistimuksia

Jotkin kasvit kykenevät välittämään tietoa aistimuksistaan ilman välityksellä ja auttamaan toisia kasveja.

1980-luvulla osoitettiin, että puut pystyvät haistamaan orgaanisia yhdisteitä, joita toiset puut vapauttivat ilmaan esimerkiksi hyönteisten hyökättyä niiden kimppuun. Varoitus sai terveet puut muodostamaan aineita, jotka tekivät niistä hyönteisille kelpaamattomia.

Vuonna 2011 viisi israelilaistutkijaa osoitti lisäksi, että kasvit maistavat kuivuuden jo tunnissa juurillaan ja vaikutus tuntui kasvihuoneessa aina viiden rivin päässä. Varoitus sai muut kasvit säätelemään veden haihtumista sulkemalla lehtiensä ilmaraot.