lähikuva lootus

Näin lootus hylkii vettä

Kuva esittää lootuksen lehden pintarakennetta. Lehdessä on pieniä kohoumia, joiden takia vesipisaroiden on vaikea pysyä lehdellä. Siksi ne valuvat pois.

Kuva esittää lootuksen lehden pintarakennetta. Lehdessä on pieniä kohoumia, joiden takia vesipisaroiden on vaikea pysyä lehdellä. Siksi ne valuvat pois.

Eye Of Science/SPL

Lootusten suvussa (Nelumbo) on kaksi eri mantereilla esiintyvää lajia: amerikanlootus ja intianlootus. Lootukset ovat vesikasveja, jotka kiinnittyvät pohjaan juurillaan. Kasvin näkyviä osia ovat kilpimäiset lehdet ja kookkaat, värilliset kukat.

Lootusten lehdet hylkivät tehokkaasti vettä. Ominaisuus auttaa kasvia torjumaan muun muassa sienten aiheuttamia tauteja.

Lehtien kyky hylkiä vettä perustuu pieniin kohoumiin, joita kutsutaan papilleiksi eli nystyiksi.

Muodollaan nystyt estävät jopa ilman kosteutta tiivistymästä lehtien pinnalle pisaroiksi.

pisaroita lootus lehti
© Shutterstock

Lisäksi jokaisessa nystyssä on tiehyt, josta erittyy vahaa. Vahapintaisena lehti hylkii vielä tehokkaammin vettä. Siksi puhutaan lootusvaikutuksesta.

Kuva lootuksen lehden nystyistä on otettu elektronimikroskoopilla. Sen toiminta perustuu näytteeseen lähetettävään elektronisuihkuun ja näytteen pinnasta heijastuviin tai irtoaviin elektroneihin.

Tutkimuskohteen kuva muodostuu näyttöön, ja se paljastaa pinnanmuodot hyvin tarkasti.

Elektronit eivät tuota värejä, joten kuva väritetään keinotekoisesti käsittelyvaiheessa.

Vaikka lootuksen lehti on kuvassa pinnaltaan vihreä, valittu sävy ei ole välttämättä täysin totuudenmukainen eli täsmälleen sama kuin luonnossa.

Lootusten sukuun kuuluvat lajit Nelumbo nucifera ja Nelumbo lutea, joiden suomenkieliset nimet ovat intianlootus ja amerikanlootus. Kumpikin laji viihtyy hitaasti virtaavassa vedessä esimerkiksi kohdassa, jossa joki yhtyy toiseen jokeen tai laskee järveen tai mereen.

Lootuksen lehdet hylkivät tehokkaasti vettä. On esitetty, että ominaisuus on evoluution tuottama kilpailuvaltti, sillä lehtien ilmaraoiksi kutsutut reiät voivat vaihtaa helpommin kaasuja – happea ja hiilidioksidia – pysyessään kuivina.

Lehtien vettä hylkiviä ominaisuuksia on yritetty jäljitellä laboratoriossa. Tavoitteena on ollut keksiä keinoja tehdä esimerkiksi aurinkopaneeleista itsestään puhdistuvia. Koska vesi ei pysy lehdillä, lika huuhtoutuu pinnalta, olipa se sitten pölyä tai saasteita.