Monet eläinlajit pölyttävät kukkivia kasveja

Pölytyksellä tarkoitetaan tapahtumasarjaa, jossa siemenkasvin siitepöly päätyy emiön luotille. Yleensä siitepöly kulkeutuu emiölle ilmavirran, hyönteisten tai selkärankaisten, kuten kolibrien tai lepakoiden, avustuksella. Onnistunutta pölytystä seuraa hedelmöityminen. Eläimistä hyönteiset ovat tavallisimpia siemenkasvien pölytysapulaisia. Muun muassa mehiläiset, perhoset ja kärpäset tekevät kasvimaailmassa arvokasta työtä. Hyönteisten merkitys kasvien suvulliselle lisääntymiselle on erittäin suuri kaikilla ilmastovyöhykkeillä. Etenkin tropiikissa kasvit saavat pölytysapua linnuilta. Koska useimmat linnut ovat hyönteisiin verrattuina kookkaita, sekä pölytettävät kasvit että niitä pölyttävät linnut ovat evoluution aikana mukautuneet monella tavalla toisiinsa. Lintujen pölyttämien kasvien kukat ovat yleensä suurehkoja, tukevarakenteisia ja värikkäitä. Värikkäät, etenkin punasävyiset kukat kiinnostavat lintuja enemmän kuin värittömät. Syynä on se, että lintujen näköaisti on erityisen herkkä valon punaisille aallonpituuksille. Kukista mettä etsivillä ja samalla kasveja pölyttävillä linnuilla on yleensä mittava kapea nokka ja pitkä ohut kieli. Myös nisäkkäät pölyttävät kasveja. Esimerkiksi Madagaskarissa elävät puoliapinat makit pölyttävät puita, joissa ne liikkuvat, ja monet amerikkalaiset, afrikkalaiset ja aasialaiset lepakkolajit siirtävät siitepölyä kasvista toiseen. Lepakot pölyttävät esimerkiksi kaktuksia ja kolibrikukkia. Australiassa monet kasvit saavat pölytysapua myös pussieläimiltä.