Kastanjat ovat Castanea sativan eli jalokastanjan siemeniä. Niistä on mahdollista kasvattaa uusia puita, sillä ne itävät kosteassa ja lämpimässä maassa.
Kastanjoilla tarkoitetaan kuitenkin yleensä jalokastanjan syötäviä pähkinöitä. Puussa kypsyviä siemeniähän suojaa kota, jossa sojottaa runsaasti pieniä piikkejä.
Kastanjoiksi kutsutaan yleensä hedelmän pähkinämäisiä syötäviä siemeniä, joita peittää kypsyminen aikana piikikäs kuori.
Jalokastanja ja hevoskastanja sekaantuvat helposti. Hevoskastanjan piikkipalloa muistuttavassa hedelmässä on 1–2 siementä, jotka eivät kelpaa pähkinämäisestä ulkonäöstään huolimatta ihmisravinnoksi. Hevoskastanjan siemenet ovat pyöreitä, jalokastajan siemenet taas sipulin muotoisia.
Vitamiineja ja ilmavaivoja
Kastanjat ovat ravinteikkaita. Ne sisältävät kymmenen prosenttia rasvaa, seitsemän prosenttia proteiinia ja 76 prosenttia imeytyvää hiilihydraattia. Ne ovat myös hyvä kuidun lähde.
Kastanjoista saa paitsi B1- , B6- ja B9-vitamiineja myös runsaasti C-vitamiinia. Niissä on myös sellaisia hivenaineita kuin mangaania, kuparia ja kaliumia.
Kastanjoiden hiilihydraatti on enimmäkseen tärkkelystä, mutta ne sisältävät myös sakkaroosia, glukoosia, fruktoosia, stakyoosia ja raffinoosia.
Kaksi viimeksi mainittua sokeria kuuluvat imeytymättömiin oligosakkarideihin. Kun suolistobakteerit hajottavat niitä, syntyy muun muassa sellaisia kaasuja kuin CO2 ja H2. Toisin sanoen kastanjat aiheuttavat ilmavaivoja.