Maailmassa on noin 400 000 kasvilajia. Niistä alle tuhat käyttää ravinnokseen lihaa. Yleensä lihansyöjäkasvien saaliiksi päätyy hyönteinen tai hämähäkki, jonka kasvin entsyymit hajottavat.
Poikkeuksellisen ruokavalionsa turvin lihansyöjäkasvit selviytyvät vähäravinteisessa maaperässä, kuten soilla.
Joskus lihansyöjäkasvien saaliiksi päätyy myös hiiri, sammakko tai linnunpoikanen, mutta tutkijoiden mukaan se on poikkeuksellista.
Kun kannukasvi syö pyrstösammakon, se saa tarvitsemaansa typpeä. Samalla se ottaa päiviltä kilpailijan.
Kasvi nappaa selkärankaisen ansaansa
Kanadasta on löytynyt lihansyöjäkasveja, joille poikkeus on lähes sääntö. Algonquinin luonnonpuistossa Ontarion provinssissa esiintyy purppuratötterökasveja, jotka ovat mieltyneitä selkärankaisiin, etenkin pyrstösammakoihin.
Purppuratötteröt ovat kannukasveja, eli niiden lehdet muodostavat kannumaisen maljan, jonka pohjalla on entsyymejä ja jonka sisäpinta on niin liukas, että saalis ei pääse kiipeämään pois.
Kun tutkijat kävivät läpi yhden suon kaikki purppuratötteröt, 20 prosentissa niistä oli pyrstösammakon jäännöksiä, monissa jopa usean yksilön jäännöksiä. Aterian tähteet saattoivat olla ihmisen sormen kokoisia.
Kaksi kärpästä yhdellä iskulla
Tutkijat uskovat, että kannukasvien mieltymys suurikokoisiin saaliseläimiin johtuu suon maaperän vähätyppisyydestä.
Saadakseen riittävästi typpeä kannukasvit pyydystävät eläimiä. Se on kuitenkin vain osaselitys. Pyrstösammakot syövät hyönteisiä, jotka kelpaisivat myös kannukasveille.
Kun kasvit pyydystävät pyrstösammakoita, ne saavat lihaa ja sen mukana typpitäydennyksen ja samalla ne karsivat kilpailijoita harventamasta hyönteiskantaa.
Jotkin myrkyllisistä kasveista voivat näyttää syötäviltä. Niitä ei kannata maista, joten opi lisää . Suomen myrkyllisistä kasveista.