Kasveilla ei ole aivoja perinteisessä mielessä, mutta silti lihansyöjäkasveihin kuuluvalla kärpäsloukulla on eräänlainen työmuisti.
Kasvi pyydystää hyönteisiä sulkemalla ne pyydyslehtiensä väliin, kun saalis koskettaa lehtien sisäpinnalla olevia karvoja.
Loukku ei sulkeudu ensimmäisellä kosketuksella. Niitä tarvitaan useampi, ennen kuin kasvi aktivoi solut, jotka saavat pyydyslehdet liikkumaan.
Kärpänen voi päästä vielä pakoon, jos se koskettaa lehden karvoja vain kerran. Toinen kerta laukaisee loukun.
Kasvin on siis kyettävä muistamaan aiemmat kosketukset. Useimmiten kaksi kosketusta 30 sekunnin sisään riittää laukaisemaan loukun.
Kasvi osaa laskea viiteen
Loukun sulkeutumisen jälkeen tarvitaan vielä kolme kosketusta, jotta kärpäsloukku alkaa tuottaa saalista hajottavia entsyymejä. Kasvin on toisin sanoen osattava laskea viiteen.
Nyt Japanissa National Institute for Basic Biologyn tutkijat ovat selvittäneet, miten kasvi toimii. Sen muisti perustuu siihen, että kosketukseen reagoivat karvat saavat lehden soluissa erittymään kalsiumia, ja kun pitoisuus on kyllin suuri, loukku laukeaa.
Kalsium ohjaa muistia
Ensimmäinen kosketus
Toinen kosketus
Loukku sulkeutuu
Tutkijat käyttivät tutkimuksessaan muuntogeenisiä kärpäsloukkuyksilöitä. Ne tuottivat proteiinia, joka alkoi hohtaa altistuessaan kalsiumille.
Tämä auttoi näkemään selvästi, miten ensimmäinen pyydyslehden karvan kosketus sai lehdet hohtamaan, vaikka loukku ei vielä aktivoitunut. Vasta toinen kosketus kohotti kalsiumtasoa niin paljon, että loukku sulkeutui.
Muisti säästää energiaa
Syy kasvin strategiaan johtuu tutkijoiden mukaan siitä, että loukun sulkeutuminen joka kosketuksesta kuluttaisi liikaa energiaa.
Jos esimerkiksi sadepisarat laukaisisivat loukun, kasvi reagoisi turhaan ja energiaa menisi hukkaan.
