Erilaisia kasveja lähikuvassa

Kasvit ovat elämän avain

Kasvit ovat eliöitä, joilla on pitkistä glukoosimolekyyliketjuista eli selluloosasta koostuva soluseinä. Lisäksi ne pystyvät yhteyttämään eli muuntamaan auringonvaloa, vettä ja hiilidioksidia glukoosiksi ja hapeksi. Kasvit tuottavat siten suurimman osan ilmakehän hapesta, ja koska ne ovat elintärkeitä sekä eläimille että ihmisille, elämä Maassa loppuisi lyhyeen, jos ne katoaisivat. Kasveja on monenlaisia: kukkakasveja, ruohoja ja yrttejä, puita, pensaita ja rikkaruohoja. Maapallolla on yli 300 000 erilaista kasvilajia, mutta useimmat niistä ovat uhattuina maanviljelyn, saasteiden, ilmastonmuutoksen ja koskemattomien luonnonalueiden häviämisen vuoksi. Lähde tutkimusretkelle, saat artikkelistamme lisää tietoa maapallon elämälle elintärkeistä kasveista.

Kasvit yhteyttävät

Kasvit yhteyttävät ja tuottavat ilmaan happea, mutta happi on itse asiassa prosessin sivutuote. Kun kasvit yhteyttävät, niiden pääasiallisena tavoitteena on valmistaa glukoosia ja kasvaa suuremmiksi. Me hyödymme siitä myös, kun viljelemme viljaa tai istutamme puita esimerkiksi rakennusmateriaaliksi.
Yhteyttämisen kaava on:
6 CO2 + 6 H2O + auringon valon energia → C6H12O6 (glukoosi) + 6 O2

Lehti kylpee auringonvalossa

© Shutterstock

Miksi kasvit ovat vihreitä?

Kasvit saavat vihreän värinsä lehtivihreä-pigmentistä. Lehtivihreän avulla kasvit pystyvät ottamaan energiaa Auringosta imemällä itseensä sinistä ja punaista valoa. Lehtivihreä ei ime juuri lainkaan vihreää valoa, vaan se heijastuu lehdistä. Tästä syystä kasvit näyttävät vihreiltä.
Lehtivihreä on kasvien viherhiukkasissa. Viherhiukkaset ovat rakenteita, jotka muistuttavat veren punasoluissa happea kuljettavaa hemoglobiinia. Lehtivihreä ei sisällä kuitenkaan rautaa vaan magnesiumia.

© Shutterstock