Trooppisten merien koralliriutat muodostavat rikkaan ja monipuolisen ekosysteemin. Vain trooppisissa sademetsissä elää enemmän lajeja kuin riutoilla.
Koralliriutoilla tavataan tuhansittain kalalajeja mutta runsaasti myös muita merieläimiä, kuten äyriäisiä, nilviäisiä, käärmeitä, vaippaeläimiä ja piikkinahkaisia.
Koralliriutan tuhannet eläinlajit elävät hyvin tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Itse riutta on syntynyt korallieläinten vuosituhansien aikana erittämistä ohuista kalkkikerroksista, joista on vähitellen kasautunut useiden metrien korkuisia alkkimuodostelmia.
Niiden aukoissa ja onkaloissa on runsaasti suotuisia elinpaikkoja kaikenlaisille eläimille.
Korallieläinten luokka jaetaan kukka- ja sulkakoralleihin. Kukkakoralleihin kuuluvat muun muassa merivuokot ja kivikorallit. Sulkakoralleihin luetaan muun muassa pehmytkorallit. Riuttoja muodostavat vain kivikorallit. Monet korallit ovat hyvin värikkäitä.
Niiden värit eivät ole peräisin niistä itsestään, vaan värit johtuvat niiden sisällä elävistä mikroskooppisista panssarilevistä.
Korallit ja levät elävät symbioosissa eli molemmat hyötyvät tiiviistä yhteiselosta.
Korallieläimet

Suu
Ontelo
Lonkeroilla eli tentaakkeleilla korallieläin pyydystää saaliin ja vie sen suuaukkoonsa.
Kalkkirunko on korallieläimen suojakuori. Useimmat lajit voivat vetäytyä sen sisään.
Myrkylliset polttiaissolut aktivoituvat, kun lonkeroita kosketaan.
Runko kasvaa eläimen ympärille ja yhdistää korallit toisiinsa riutaksi.
Korallieläimet pystyvät pyydystämään lonkeroillaan vedessä liikkuvia pieniä ravintohiukkasia, mutta levät tuottavat niille yhteyttäessään lisäenergiaa, muun muassa hiilihydraatteja.
Levät puolestaan saavat kalkkikuoresta turvaa. Kalkkikuori ei kuitenkaan suojaa kaikelta. Jotkin eläimet ovat oppineet käyttämään runkokuntia ravinnokseen. Esimerkiksi piikkimeritähti asettuu runkokunnan päälle, puristaa vatsansa ulos suunsa kautta ja sulattaa näin kaikki korallieläimet, jotka joutuvat kosketuksiin sen kanssa, kunnes niistä on jäljellä pelkkä kalkkirunko.
Korallieläimiä syövät myös papukaijakalat. Niiden hampaat ovat sulautuneet yhteen isoksi, nokkamaiseksi ulokkeeksi, jolla ne nakertavat korallien haaroja pienemmiksi, nielaistavan kokoisiksi palasiksi. Itse korallieläimet sulavat ravinnoksi, ja kalkinkappaleet hienontuvat jauhoksi.