Jättimäiset runkokunnat luovat väriloiston

Koralliriuttoja on ennen kaikkea trooppisilla merialueilla, mutta polttiaiseläimiin kuuluvia korallieläimiä elää myös muualla. Koralliriuttojen lajikirjo on suurin tropiikissa, missä riutat kuhisevat luukaloja, haikaloja, simpukoita, merivuokkoja, käärmeitä ja merisiilejä. Ilmaston lämpeneminen uhkaa kuitenkin ainutlaatuista ekosysteemiä.

Koralliriuttoja on ennen kaikkea trooppisilla merialueilla, mutta polttiaiseläimiin kuuluvia korallieläimiä elää myös muualla. Koralliriuttojen lajikirjo on suurin tropiikissa, missä riutat kuhisevat luukaloja, haikaloja, simpukoita, merivuokkoja, käärmeitä ja merisiilejä. Ilmaston lämpeneminen uhkaa kuitenkin ainutlaatuista ekosysteemiä.

Trooppisten merien koralliriutat muodostavat rikkaan ja monipuolisen ekosysteemin. Vain trooppisissa sademetsissä elää enemmän lajeja kuin riutoilla.

Koralliriutoilla tavataan tuhansittain kalalajeja mutta runsaasti myös muita merieläimiä, kuten äyriäisiä, nilviäisiä, käärmeitä, vaippaeläimiä ja piikkinahkaisia.

Koralliriutan tuhannet eläinlajit elävät hyvin tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Itse riutta on syntynyt korallieläinten vuosituhansien aikana erittämistä ohuista kalkkikerroksista, joista on vähitellen kasautunut useiden metrien korkuisia alkkimuodostelmia.

Niiden aukoissa ja onkaloissa on runsaasti suotuisia elinpaikkoja kaikenlaisille eläimille.

Koralliriuttojen lajijakauma vaihtelee eri alueilla, mutta kaikilla riutoilla arvioidaan elävän useita tuhansia lajeja. Kuva esittää lajien jakautumista Australian Isolla Valliriutalla:

©

Merikilpikonnat: 6 lajia

©

Merisiilit ja meritähdet: 600 lajia

©

Merikäärmeet: 14 lajia

©

Hait: 125 lajia

©

Kotilot ja simpukat: 500 lajia

©

Kalat: 1 500 lajia

©

Korallit: 400 lajia

Korallieläinten luokka jaetaan kukka- ja sulkakoralleihin. Kukkakoralleihin kuuluvat muun muassa merivuokot ja kivikorallit. Sulkakoralleihin luetaan muun muassa pehmytkorallit. Riuttoja muodostavat vain kivikorallit. Monet korallit ovat hyvin värikkäitä.

Niiden värit eivät ole peräisin niistä itsestään, vaan värit johtuvat niiden sisällä elävistä mikroskooppisista panssarilevistä.

Korallit ja levät elävät symbioosissa eli molemmat hyötyvät tiiviistä yhteiselosta.

Koralli­eläimet

/ 6

Suu

1

Ontelo

2

Lonkeroilla eli tentaakkeleilla korallieläin pyydystää saaliin ja vie sen suuaukkoonsa.

3

Kalkkirunko on korallieläimen suojakuori. Useimmat lajit voivat vetäytyä sen sisään.

4

Myrkylliset polttiaissolut aktivoituvat, kun lonkeroita kosketaan.

5

Runko kasvaa eläimen ympärille ja yhdistää korallit toisiinsa riutaksi.

6
©

Korallieläimet pystyvät pyydystämään lonkeroillaan vedessä liikkuvia pieniä ravintohiukkasia, mutta levät tuottavat niille yhteyttäessään lisäenergiaa, muun muassa hiilihydraatteja.

Levät puolestaan saavat kalkkikuoresta turvaa. Kalkkikuori ei kuitenkaan suojaa kaikelta. Jotkin eläimet ovat oppineet käyttämään runkokuntia ravinnokseen. Esimerkiksi piikkimeritähti asettuu runkokunnan päälle, puristaa vatsansa ulos suunsa kautta ja sulattaa näin kaikki korallieläimet, jotka joutuvat kosketuksiin sen kanssa, kunnes niistä on jäljellä pelkkä kalkkirunko.

© Shutterstock

Tärkeät värit

Koralliriutat kuhisevat kirkkaan värisiä eliöitä, mutta värien tarkoitusta ei tarkkaan tunneta. Väreillä on todennäköisesti kaksi tehtävää. Ensinnäkin niitä tarvitaan siksi, että koralliriutalla elää niin runsaasti lajeja. Ilman selvästi erottuvia värejä ja kuvioita eläinten olisi hankala löytää lajitovereitaan.

Kumppanin löytäminen veisi paljon aikaa ja voisi johtaa kohtalokkaisiin erehdyksiin. Tämän lisäksi värit auttavat kaloja naamioitumaan. Petojen on huomattavasti vaikeampi keskittää tarkkaavaisuuttaan tiettyyn yksilöön ja seurata sitä, kun joka puolella vilisee kirjavia värejä ja silmiinpistäviä kuvioita.

Korallieläimiä syövät myös papukaijakalat. Niiden hampaat ovat sulautuneet yhteen isoksi, nokkamaiseksi ulokkeeksi, jolla ne nakertavat korallien haaroja pienemmiksi, nielaistavan kokoisiksi palasiksi. Itse korallieläimet sulavat ravinnoksi, ja kalkinkappaleet hienontuvat jauhoksi.

Koralliriutat uhan alla

Lämpöennätykset toisensa jälkeen merkitsevät erittäin huonoja uutisia maailman koralliriutoille. Kun meriveden lämpötila nousee, korallieläimet stressaantuvat ja karkottavat levät, jotka muuten elävät niiden kanssa symbioosissa. Koska levät tuottavat 90 prosenttia korallieläinten tarvitsemasta energiasta, korallieläimet näkevät nälkää, jos lämpötila ei laske. Tuloksena on korallien kalpeneminen ja kuolema.

© Shutterstock

Meriveden lämpeneminen haalistaa ja tuhoaa koralliriuttoja.

Vuonna 2016 kaikkiaan 29 prosenttia Ison Valliriutan koralleista kuoli, ja hälyttävä kehitys jatkui vuonna 2017. Tutkijat eivät vielä osaa arvioida, elpyvätkö koralliriutat. Ilmaston lämpenemisen lisäksi herkkiä organismeja uhkaavat saasteet ja liikakalastus.