Lähes 500 miljoonaa vuotta sitten jättimäiset, jopa kaksimetriset äyriäisiä muistuttavat oliot hallitsivat maapallon meriä. Tämän osoittivat kaivaukset uudessa fossiilien aarrekammiossa Marokossa.
Jätit olivat tavallisia varhaisella ordoviikkikaudella, tarkemmin sanottuna kauden Flo-vaiheessa 470 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi löytöpaikka on osa tunnettua Fezouatan liuske-esiintymää, joka on ainutlaatuisten fossiiliensa määrän vuoksi luokiteltu yhdeksi maapallon sadasta tärkeimmästä geologisesta paikasta.
Uudet fossiilit löytyivät Taichouten alueelta Marokosta läheltä Algerian rajaa paikasta, joka sijaitsee reilut 80 kilometriä koilliseen muista Fezouatan tunnetuista kerrostumista.
Hiljattain löydetty fossiilien aarreaitta Fezouatan liuske-esiintymässä Taichouten alueella Marokossa.
Kansainvälinen tutkijajoukko Britanniasta, Sveitsistä ja Kiinasta julkaisi löytönsä Scientific Reports -aikakauslehdessä.
Fossiilien aarrekammio
Vertaamalla uusia löytöjä Fezouatan esiintymän muihin fossiileihin tutkijat saattoivat päätellä, että jättimäiset niveljalkaiset olivat levinneet paljon oletettua laajemmalle.
Lähes puolet uusista fossiileista on euarthropodeja. Ne ovat niveljalkaisia, joilla on nivelikkäät raajat ja kova mutta joustava ulkoinen tukiranka, mikä tekee niistä nykyisten äyriäisten, hämähäkkieläinten ja tuhatjalkaisten sukulaisia.
Fossiileja Fezouatan liuske-esiintymästä. Vasemmalla ei-mineralisoitunut niveljalkainen (Marrellomorpha) ja oikealla Palaeoscolecida-luokan mato.
Löytöjä tehtiin nyt paljon enemmän kuin muissa Fezouatan kaivauksissa.
Tutkijat löysivät myös runsaasti graptoliitteja, jotka ovat sukupuuttoon kuolleita, planktonia muistuttaneita eliöitä.
Jättimäiset niveljalkaiset ovat uiskennelleet ympäriinsä meressä, ja niiden suuresta koosta päätellen ne ovat siellä hyvin menestyneet.
Suuria fragmentteja uivien niveljalkaisten fossiileista Fezouatan liuske-esiintymässä.
Taichouten alue on nyt autiomaata, mutta 470 miljoonaa vuotta sitten sitä peitti meri. Matalassa vedessä eläneillä jättimäisillä niveljalkaisilla oli tärkeä rooli paikallisessa ekosysteemissä.
Nykyään valaat vajoavat kuollessaan merenpohjaan, missä niistä muodostuu aivan uusia ekosysteemejä äyriäisille ja pikkukaloille. Näin ilmeisesti tapahtui myös muinaisille jättiniveljalkaisille.
Rekonstruktio kahdesta Stanleycaris hirpexistä. Yläkuvassa näkyvät sisäelimet, aivot ja hermosto. Hermosto on beige, ruoansulatusjärjestelmä punainen. Alakuvassa näkyy hyvin eläimen ulkonäkö.
Lue myös:
Yhdessä euarthropodien kanssa löytyi myös brakiopodeja eli lonkerojalkaisia. Ne ovat selkärangattomia eläimiä, jotka saivat ravintonsa kuolleista jättiniveljalkaisista.
Uudesta fossiililöytöpaikasta tekee erityisen kiinnostavan se, että monet fossiilit ovat kolmiulotteisia eivätkä litteitä. Siksi myös niiden sisäelimiä voidaan tutkia.
Tutkijat odottavatkin saavansa fossiileista aivan uudenlaista tietoa.