Jääkauden kylmyys katosi vain 10 vuodessa

11 700 vuotta sitten maapallon jää alkoi sulaa. Maan Aurinkoa kiertävä rata muuttui, ja ilmasto mullistui vain 10 vuodessa. Jääkausi oli vihdoin ohi.

11 700 vuotta sitten maapallon jää alkoi sulaa. Maan Aurinkoa kiertävä rata muuttui, ja ilmasto mullistui vain 10 vuodessa. Jääkausi oli vihdoin ohi.

Photo by Miguel Mansilla on Unsplash

Jääkaudet alkavat ja päättyvät Maan kiertoradassa esiintyvien pienien vaihteluiden seurauksena. Muutokset vaikuttavat siihen, paljonko auringonvaloa eri maanosat ottavat vastaan.

Jääkauden vaihtuminen lämpimäksi kaudeksi, interglasiaaliksi, näyttää sattuvan niiksi jaksoiksi, jolloin keskeinen vyöhyke pohjoisen napapiirin tuntumassa saa maksimaalisesti Auringon energiaa kevään ja syksyn välillä.

Lämpö voitti 11 700 vuotta sitten

Pitkällä aikavälillä kylmät ja lämpimät kaudet vuorottelevat niin, että jääkaudet kestävät reilut 100 000 vuotta ja interglasiaalit 10 000–35 000 vuotta. Nykyään ollaan interglasiaalivaiheessa.

Auringon säteily lämmitti Pohjolaa

/ 3

Jää peitti koko Pohjolan

Pohjoisen pallonpuoliskon jäätikkö oli laajimmillaan 26 500 vuotta sitten. Pohjolaa peitti kolmen kilometrin paksuinen jääkerros lukuun ottamatta Tanskan lounaisosaa. Barentsinmeri koillisessa ja Britteinsaaret lännessä saivat myös osansa Euroopan jäätiköitymisestä.

1

Lämpötila nousi voimakkaasti

Kun pohjoisen napapiirin tuntumassa auringonsäteily lisääntyi, ilmasto lämpeni kuutisen astetta 8 000 vuodessa.

2

Skandinavian jäätiköt ovat jääkauden rippeitä

Lämpenevässä ilmastossa pysyvän jään määrä pienenee. Pohjolasta jääpeite on hävinnyt lukuun ottamatta Keski- ja Pohjois-Skandinavian harvoja laki- ja vuoristojäätiköitä.

3
© Mikkel Juul Jensen

Viime jääkauteen liittyvät ilmastonmuutokset olivat rajuimpia siellä, mistä jääpeite hävisi. Juuri ennen jääkauden loppua 11 700 vuotta sitten ilmasto viileni huomattavasti, ja jakso, josta käytetään nimitystä nuorempi dryas, merkitsi jääkauden palaamista monille seuduille.

Dryaskausi päättyi äkilliseen lämpenemiseen, ja Pohjolassa arktinen ilmasto lauhtui vuosikymmenessä suunnilleen nykyisenlaiseksi. Todennäköisesti ihmiset ja eläimet seurasivat vetäytyvää jäätikköä. Löydöt paljastavat, että esimerkiksi Tanskan alueella metsästettiin peuroja jo 14 200 vuotta sitten.

Eläimet ja ihmiset vaelsivat mantereelta toiselle

Jääkausi ja sen päättyminen vaikuttivat koko maapalloon. Kun jäätiköityminen oli saavuttanut huippunsa noin 26 500 vuotta sitten, jäähän oli sitoutunut niin paljon vettä, että merenpinta oli 130 metriä nykyistä alempana.

Siksi Aasian ja Pohjois-Amerikan, Australian ja Uuden-Guinean sekä Britteinsaarten ja Manner-Euroopan välillä oli maayhteys, joka mahdollisti ihmisten ja eläinten leviämisen.

Lisäksi lämpeneminen vakiinnutti ilmastoa, mikä edisti paikallaan pysyvän väestön, karjanhoidon ja maanviljelyn kehittymistä.