Princess Elizabeth Land rannikko Etelämanner

Piilossa oleva järvi paljastaa Etelämantereen menneisyyden ja tulevaisuuden

Tutkimusryhmä on löytänyt valtavan järven Etelämantereen jääpeitteen alta. Analysoimalla järven pohjakerrostumia voidaan saada tietoa siitä, miltä Etelämanner näytti ennen jäätikön syntymistä ja mitä jäätikölle tapahtuu.

Tutkimusryhmä on löytänyt valtavan järven Etelämantereen jääpeitteen alta. Analysoimalla järven pohjakerrostumia voidaan saada tietoa siitä, miltä Etelämanner näytti ennen jäätikön syntymistä ja mitä jäätikölle tapahtuu.

Shuai Yan - UT Jackson School of Geosciences

Ihmisen toiminnasta johtuva ilmastonmuutos vaikuttaa Etelämantereen jääpeitteeseen selvästi. Jään sulaessa arvoituksellisesta mantereesta paljastuu jatkuvasti uusia puolia.

Jokin aika sitten tutkijat kertoivat löytäneensä Etelämantereen länsiosista jään alta suuren vesialtaan, ja aivan hiljattain uutisoitiin toisen tutkimusryhmän paikantamasta jäänalaisesta järvestä, joka sijaitsee mantereen itäosissa.

Ennen tuntematon järvi voi antaa paljon tietoa sekä Etelämantereen menneisyydestä että sen tulevaisuudesta, joka riippuu ilmastonmuutoksesta.

Tutkakaiut piirsivät esiin tuhansia vuosia vanhan järven

Jäänalaisen järven pinta-ala on 370 neliökilometriä, eli se on kutakuinkin Vaasan kokoinen.

Järvi sai nimekseen Snow Eagle. Yksi niistä lentokoneista, joilla jäätikön ominaisuuksia on kartoitettu, on samanniminen. Ilmasta käsin havaittu järvi sijaitsee syvänteessä ylängöllä, josta käytetään englanninkielistä nimitystä Princess Elizabeth Land.

Noin 15 kilometriä leveän ja 49 kilometriä pitkän järven päällä on kolme kilometriä jäätä. Enimmäissyvyydeksi on määritetty 198 metriä. Paikoin 305 metriä paksujen pohjakerrostumien oletetaan sisältävän jokisedimenttejä, jotka ovat vanhempia kuin itse jäätikkö. Jääpeite juontuu yli 34 miljoonan vuoden takaa.

Kuva Etelämantereen jäävuoresta
© Derek Oyen/Unsplash

Jäinen Etelämanner

Etelänapa sijaitsee maapallon eteläisimmän mantereen sisäosissa.

Etelämanner on 98-prosenttisesti maailman suurimman jäätikön peitossa. Jääpeitteen pinta-ala on melkein 14 miljoonaa neliökilometriä ja paksuus enimmillään 4,8 kilometriä.

Jään tilavuus on 26,5 miljoonaa kuutiokilometriä. Jäätikköön onkin sitoutunut 61 prosenttia maapallon makeasta vedestä. Jos jääpeite sulaisi kokonaan, merenpinta nousisi 61–70 metriä.

Etelämantereen itäosissa jäätikkö lepää merenpinnan yläpuolella olevalla peruskalliolla, mutta länsiosissa maankamara on enimmäkseen merenpinnan alapuolella ja jäätikkö ulottuu jopa yli 2 500 metrin syvyyteen.

Etelämantereelta on löydetty nelisensataa jään peittämää järveä. Niistä suurin on Vostok, jonka pinta-ala on noin 12 500 neliökilometriä. Vostokin uskotaan olleen eristyksissä ympäristöstään jo ainakin 20 miljoonaa vuotta.

Valtavan järven jäljille päästiin, kun satelliittikuvat paljastivat jäätikön olevan selvästi kuopalla.

Tutkimusryhmä teki alueella kolmen vuoden ajan kaukokartoituslentoja. Muun muassa tutkan avulla kerättiin tietoa siitä, mitä jään alla piilee, ja lisäksi mitattiin Maan painovoima- ja magneettikentän voimakkuutta.

Pohja voi valottaa menneisyyttä ja tulevaisuutta

Mielenkiintoisimpia tutkimuskohteita ovat järven pohjakerrostumat, jotka ilmentävät jäätikön kehitystä alusta asti ja selventävät kuvaa siitä, millainen Etelämanner oli, ennen kuin se sai massiivisen jääpeitteen.

Tutkimusten voidaan odottaa vastaavan niihin kysymyksiin, joita Etelämantereen tutkijat ovat vuosien varrella esittäneet. Miltä Etelämanner näytti ennen jäätiköitymistään? Kuinka ilmastonmuutokset ovat vaikuttaneet mantereen jääpeitteeseen menneisyydessä? Ja mitä mannerjäätikölle tapahtuu, kun maapallon keskilämpötila nousee ja jään kokonaismäärä pienenee?

Sateliittikartta Etelämantereesta järvi merkitty

Etelämantereen kartta. Snow Eagle -järvi sijaitsee mantereen itäosissa syvänteessä, jonka päällä on paljon jäätä. Järvi paikannettiin tutkalla ja muilla geofysiikan kaukokartoituslaitteilla.

"Tässä järvessä on todennäköisesti arkistoituna Itä-Etelämantereen jäätikön koko historia, joka ulottuu yli 34 miljoonan vuoden taakse, ja sen kasvu ja kehitys jäätikkösyklin eri vaiheissa [toim. huom. jääkausina]", toteaa Snow Eagle -järven löytäneeseen tutkimusryhmään kuuluva yhdysvaltalaisen Texasin yliopiston vanhempi tutkija Don Blankenship tiedotteessa.

"Havaintomme vihjaavat myös, että jääpeite muuttui merkittävästi noin 10 000 vuotta sitten selittämättömästi", kertoo Blankenship.

Snow Eagle -järven tutkimukset voivat valaista myös sitä, millä tavalla Etelämannerta ympäröivissä vesissä esiintyvä Länsituulten virta on vaikuttanut jäätikön syntymiseen. Kylmä Länsituulten virta kiertää Etelämannerta päättymättömänä kehänä ja pitää tutkijoiden mukaan yllä sen jäätävää ilmastoa.

Jos Etelämantereen jääpeitteessä eri aikoina tapahtuneet muutokset saadaan selville ja kuva sen jäätikkösyklistä tarkentuu, on todennäköisesti helpompaa ennustaa, mitä jäätikölle tapahtuu, kun ilmasto lämpenee.

Siinä tapauksessa saattaa olla mahdollista erottaa luotettavasti, mitkä muutokset ovat luonnollisia eli jäätikkösyklin mukaisia ja mitkä johtuvat ihmistoiminnasta.