Mikä on jäätikkö?
Jäätikkö on paksu jäämassa, josta on tullut niin raskas, että se muuttaa muotoaan ja alkaa vähitellen liikkua.
Jäätiköt kattavat nykyään vajaat 10 prosenttia Maan pinta-alasta, mutta jääkausien aikana ne ovat peittäneet Maan pinnasta lähes kolmasosan.
Jäätiköksi luokiteltavan alueen pinta-alalle ei ole virallista alarajaa, mutta Yhdysvaltain Geologian tutkimuskeskus on määritellyt rajaksi 0,1 km2.
Jäätiköitä on hyvin monen kokoisia, jopa satojen kilometrien pituisia.
Jäätiköt muodostavat maapallon suurimman makean veden varaston. Niissä on vettä enemmän kuin maailman kaikissa järvissä ja joissa.
Useimmat jäätiköt sijaitsevat Antarktiksessa ja Grönlannissa, mutta valtavia jäämassoja on lähes kaikilla mantereilla.
Pohjois- ja etelänapaseutujen ulkopuolella jäätiköitä on eniten Pakistanissa – tarkkaan sanottuna 7 253 kappaletta.
Miten jäätikkö syntyy?
Jäätikkö liikkuu metrin päivässä
Jäätiköitä syntyy paikkoihin, missä talvella satanut lumi ei kokonaan ehdi sulaa kesän kuluessa.
Joka talven jälkeen alueelle kasautuu uusi kerros lunta. Tämä toistuu satojen vuosien ajan, kunnes lumikerroksista lopulta tulee niin raskaita, että pohjalla oleva lumi pakkautuu jääksi lumen oman painon alla.
Jäätikön alimmat kerrokset alkavat liukua, kun ylempien kerrosten paino vääntää, puristaa ja sulattaa niitä. Koko jäätikkö alkaa liikkua kuin äärimmäisen tahmeasti virtaava neste.
Useimmat jäätiköt liikkuvat 0,3–1 metriä päivässä. Näin hidasta liikettä ei voi havaita paljain silmin.
Minkä tyyppisiä jäätiköitä on olemassa?
Jääkaudet synnyttivät jäätiköitä
Jäätiköt voidaan pääpiirteissään jakaa kolmeen tyyppiin:
- Vuoristojäätiköt.
- Vuorovesijäätiköt, jotka sijaitsevat meren äärellä, missä vuoroveden liikkeet tärisyttävät jäätä. Sen seurauksena jäästä irtoaa suuria lohkareita jäävuorina. Tätä kutsutaan myös poikimiseksi.
- Mannerjäätiköt, jotka kattavat valtavia alueita Grönlannissa ja Antarktiksessa.
Useimmat jäätiköt ovat peräisin kahdelta viimeisimmältä jääkaudelta, jotka alkoivat 2,5 miljoonaa ja 100 000 vuotta sitten.
Joitakin vuoristojen jäätiköitä syntyi myös vuosina 1350–1850 pienellä jääkaudella, jolloin keskilämpötilat maapallolla olivat 1,5 astetta nykyistä alemmat.
Yhdeksi pienen jääkauden syyksi on arveltu Auringon aktiivisuuden laskua ja auringonpilkkujen määrän huomattavaa vähenemistä. Auringon matalan aktiivisuuden aikana myös sähkömagneettisia purkauksia, niin sanottuja aurinkomyrskyjä, esiintyy vähemmän. Auringonpilkut ovat osa Auringon muuttuvaa magneettikenttää, ja niiden vaihtelun uskotaan vaikuttavan maapallon suursäätilaan.
Pienen jääkauden aikana Sveitsin jäätiköt kasvoivat niin paljon, että kokonaiset kyläkunnat joutuivat muuttamaan muualle.
Maailman pisin jäätikkö on Antarktiksessa sijaitseva Lambert-Fisher. Jäätikkö on 400 kilometriä pitkä ja 100 kilometriä leveä.
Jopa Afrikassa saattaa törmätä jäätikköön. Kilimanjaron vuoren huipulla on lakijäätikkö, joka on säilynyt Afrikan korkeinta vuorta aikoinaan peittäneestä jäävaipasta.
Jos haluaa nähdä Kilimanjaron jäätikön, täytyy kuitenkin pitää kiirettä.
Lokakuun 1912 ja kesäkuun 2011 välisenä aikana lähes 85 prosenttia jäätikön jäämassasta on sulanut. Jos kehitys jatkuu, tutkijat arvioivat jäätikön katoavan vuoteen 2060 mennessä.
Vastaava tilanne vallitsee tropiikin suurimmalla jäätiköllä, Andien vuoristossa sijaitsevalla Quelccayalla. Ilmastonmuutoksen vuoksi tämä 17 kilometriä pitkä jäätikkö häviää ennen vuotta 2100.
Mitä jäätiköiden sulamisesta seuraa?
Joka vuosi jäätiköistä katoaa 369 miljardia tonnia lunta ja jäätä ja jäätiköt sulavat nyt viisi kertaa niin nopeasti kuin 1960-luvulla. Tämän osoittaa 2019 Nature-tiedelehdessä julkaistu tutkimus.
”30 vuoden kuluessa jäätiköt lähes kaikkialla alkoivat kutistua samaan aikaan. Se johtuu selvästi ilmaston lämpenemisestä, jos katsotaan koko maailman tilannetta”, totesi tutkimuksen päälaatija Michael Zemp AP-uutistoimistolle. Zemp johtaa Zürichin yliopistossa jäätiköiden tilaa tarkkailevaa World Glacier Monitoring Service -laitosta.
Tutkimus perustuu satelliittikuviin, joita on otettu noin 19 000 jäätiköstä eri puolilta maailmaa.
Analyysien mukaan jäätiköt sulavat nopeimmin Keski-Euroopassa, Kaukasuksella, Uudessa-Seelannissa, Länsi-Kanadassa ja Yhdysvalloissa sekä lähellä tropiikkia. Maailmanlaajuisesti jäätiköiden massasta katoaa joka vuosi keskimäärin yksi prosentti.
VIDEO: Näin paljon jäätiköt ovat sulaneet 48 vuodessa.
On yleisesti tiedossa, että jäätiköt sulavat valtavalla vauhdilla. Miltä maapallolla näyttää, kun valtavat jäämassat vuosien kuluessa häviävät? Sitä havainnollistaa Alaskan yliopiston jäätikkötutkija Mark Fahnestock oheisessa timelapse-videossaan, joka tiivistää puolen vuosisadan sulamisprosessit muutamaan minuuttiin. Video on koostettu Maata vuosikymmeniä tarkkailleiden Nasan satelliittien ottamista kuvista. Pääosassa ovat Alaskan, Grönlannin ja Antarktiksen jäätiköt 1970-luvun alusta vuoteen 2019. Videosta käy selvästi ilmi, että jäämassa on kutistunut suurimmassa osassa tarkkailluista alueista.
Jäätiköiden sulamisvesi aiheuttaa 25–30 prosenttia valtamerten vuosittaisesta pinnan noususta. Ja kiihtyvä sulaminen voi vaikuttaa katastrofaalisesti maapallon elämään.
Kun jäätiköt sulavat näin nopeasti, merenpinta nousee merkittävästi ja pitkällä aikavälillä laajat maa-alueet voivat jäädä tulvaveden peittoon.
Lisäksi jäätiköiden sulaminen synnyttää valtavia järviä, mikä sekin lisää tulvien riskiä.
Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan sulavien jäätiköiden tulvavedet ovat koko maailmassa vieneet hengen kaikkiaan 12 000 ihmiseltä. Pahiten tulvat ovat koetelleet Keski-Aasiaa.
Koska jää heijastaa osan Auringon säteilystä takaisin avaruuteen, jäätiköiden valtavien jäämassojen sulaminen myös kiihdyttää maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä.