Maan kalliokerrokset ovat planeetan kaikkien kausien geologinen arkisto. Mitä syvemmälle kerroksiin kaivaudutaan, sitä kauemmas menneisyyteen päästään. Ongelmallista on vain se, että kokoelmasta puuttuu suuri kansio.
Melkein koko maapallolta hävisi yli 700 miljoonaa vuotta sitten mannermaalta geologinen kerros, joka vastaa miljoonien vuosien muodostumia.
Paikoitellen poissa on 1,2 miljardin vuoden kalliokerros. Vasta nyt on päästy selville häviämisen syystä.
Maan geologisista kerrostumista puuttuu paikoitellen jopa viiden kilometrin kerros. Se vastaa jopa 1,2 miljardin vuoden kerrostumia. Katkoviiva osoittaa, miten 700 miljoonaa vuotta vanhan kallion ja 1,9 miljardia vuotta vanhan kallion välistä puuttuu kerros.
Kalifornian yliopistossa on ratkaistu vanha arvoitus analysoimalla kovaa silikaattimineraalia olevia zirkoneja, jotka voivat kertoa Maan lapsuudesta.
Zirkoneja syntyy Maan vaipassa kivisulasta, magmasta, tai maankuoren aineista. Kummallakin tyypillä on omat ominaisuutensa.
Jos zirkoni on muodostunut maankuoresta, se sisältää runsaasti hafniumin isotooppia 177.
Vaipan magmasta syntyvissä zirkoneissa on sen sijaan paljon hafniumin isotooppia 176. Eron ansiosta voidaan määrittää, millä tavalla tietty kivikerros on zirkoninsa saanut.
Kun analysoitiin 34 000 zirkonia, kävi ilmi, että suuri osa niistä oli painunut Maan vaippaan ja sulanut siellä ennen palaamistaan pinnalle tulivuorenpurkauksissa.
Hehkuvan kuuma mineraali antoi näin tieteelle jääkylmiä faktoja.
Kylmyys- ja kuumuuskoe karaisee kivennäiset
Zirkoneina tunnettuja kovia mineraaleja analysoitaessa on käynyt ilmi, että suuri osa niistä on muodostunut maankuoressa. Jotkin niistä ovat käyneet Maan vaipassa, ennen kuin tulivuoret ovat nostaneet ne ylös.
Jäätikkö höylää maankuoresta 3-5 kilometriä paksun kerroksen, joka sisältää kovia zirkoneja.
Jäätikkö kuljettaa murentuneen kiviaineksen zirkoneineen mereen. Siellä se vajoaa pohjaan.
Zirkoneja sisältävä merenpohja painuu Maan vaippaan, kun merellinen laatta työntyy toisen alle alityöntövyöhykkeellä.
Zirkonit sulavat Maan vaipan magmassa. Ne voivat kuitenkin palata maanpinnalle tulivuorenpurkausten yhteydessä.
Prosessi ajoittui juuri 700 miljoonan vuoden takaiseen kauteen, jolloin maapallon oletetaan olleen jään peitossa.
Geologien mukaan laajat mannerjäätiköt kasvoivat keskimäärin 3–5 kilometrin paksuisiksi ja puskivat maan pintakerrokset mereen.