Plantekost

Tutkimus: Kasvipohjainen ravinto on paras ilmastoteko

Jos eläinproteiinit vaihdettaisiin kasvipohjaisiin, saavutettaisiin selvästi suurimmat ilmastohyödyt verrattuna vastaaviin investointeihin muilla suuripäästöisillä teollisuudenaloilla.

Jos eläinproteiinit vaihdettaisiin kasvipohjaisiin, saavutettaisiin selvästi suurimmat ilmastohyödyt verrattuna vastaaviin investointeihin muilla suuripäästöisillä teollisuudenaloilla.

Shutterstock

Paras yksittäinen ratkaisu hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen on näennäisesti varsin yksinkertainen: vaihdetaan liharuuat kasvipohjaisiin ruokiin.

Maailmanlaajuinen siirtymä eläinproteiineista kasviproteiineihin vuoteen 2030 mennessä merkitsisi kasvihuonekaasupäästöjen, kuten hiilidioksidin, pienemistä jopa 6,1 gigatonnilla, mikä on noin yhden gigatonnin enemmän kuin USA:n vuosittaiset kokonaispäästöt.

Tämä selvisi konsultointiyritys Boston Consulting Groupin (BCG) tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin vihreiden investointien potentiaalia erilaisilla runsaasti hiilidioksidia tuottavilla teollisuuden aloilla, kuten elintarvike-, sementti-, kuljetus- ja kemikaaliteollisuudessa.

Kasvispihvit ovat bussimatkoja parempi ilmastoteko

Tutkimuksen keskeisin päätelmä on, että kasvipohjaiset proteiinituotteet ovat päästövähennykseltään ylivoimaisesti paras investointi suhteessa siihen, paljonko rahaa muutos vaatii.

Käytännössä BCG:n analyytikot tulivat johtopäätökseen, että miljardin dollarin investointi – joka vastaa 975 315 000 euroa – voisi tuottaa noin 4,4 gigatonnin vähennyksen kasvihuonekaasupäästöihin.

Se on kolme kertaa suurempi päästövähennys kuin saataisiin samansuuruisella investoinnilla ilmastoimiin sementtiteollisuudessa, ja vastaavasti 22- ja 11-kertainen verrattuna lento- ja kuljetusalan vihreään siirtymään.

Voidaankin siis sanoa, että kasvipohjaiset pihvit pienentävät hiilijalanjälkeä huomattavasti enemmän kuin lentojen vaihtaminen bussimatkoihin.

Leikkaa 11 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä

Tällä hetkellä ruuantuotannon osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on noin 26 prosenttia, ja yksin eläintuotannon noin 15 prosenttia.

BCG ennusti jo viime vuonna, että kasvipohjainen proteiini tulee vastaamaan 11 prosenttia globaalista kokonaisproteiininkulutuksesta vuoteen 2035 mennessä.

Jos tämä arvio toteutuu, kasvihuonepäästöt vähenevät 0,85 gigatonnin verran jo vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaisi sitä, että 95 prosenttia ilmailuteollisuudesta muuttuisi hiilidioksidipäästöttömäksi.

Mutta jos vaihdamme lihan kasvipohjaiseen ruokaan jo huomenna, voimme nykytekniikalla päästä edellä mainittuun 6,1 gigatonnin päästövähennykseen jo vuonna 2030.

YK odottaa, että reilun 10 vuoden päästä maailman kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 55 gigatonnia, josta voimme siis leikata 11 prosenttia vaihtamalla lihan kasviksiin.

Moni vaihtaa ilmaston vuoksi

BCG kysyi kasvis- ja sekasyöjiltä heidän ruokavaliostaan, ja 31 prosenttia vastanneista vegaaneista kertoi ilmastonmuutoksen olevan pääsyy lihan vaihtamiseen kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin.

Myös terveys nousi esiin tärkeänä tekijänä, sillä 75 prosenttia vastanneista kertoi terveellisemmän ruokavalion olevan pääsyynä välttää lihatuotteita.

BCG:n mukaan kasvipohjaisiin proteiineihin investoitiin vuonna 2019 vajaa miljardi euroa. Konsulttiyritys huomautti kuitenkin, että elintarviketeollisuus on yhteensä investoinut paljon vähemmän rahaa ilmastoystävällisiin vaihtoehtoihin kuin muut teollisuudenalat – huolimatta siitä, että elintarviketeollisuudella olisi useita helppoja ratkaisuja käytettävissään, mitä tulee ilmastoon.

BCG huomauttaa raportissaan, että ruokavallankumous alkaa yksittäisten kuluttajien ruokailutottumusten muutoksesta.