Tutkijat arvioivat uudelleen pahinta lämpötilannousua

Maapallon keskilämpötila reagoi hiilidioksidipitoisuuden nousuun hitaammin kuin on oletettu, osoittaa uusi laaja tutkimus. Lämpötila nousee enimmillään vähemmän kuin on pelätty.

Maapallon keskilämpötila reagoi hiilidioksidipitoisuuden nousuun hitaammin kuin on oletettu, osoittaa uusi laaja tutkimus. Lämpötila nousee enimmillään vähemmän kuin on pelätty.

Shutterstock

Yksi ilmastonmuutoksen keskeisimmistä tieteellisistä käsitteistä on kovan keskustelun kohteena. Tutkijat yrittävät ymmärtää paremmin, kuinka suuri maapallon niin sanottu ilmastoherkkyys on.

Ilmastoherkkyys on tapa kuvata ilmakehän reagointiherkkyyttä hiilidioksidipitoisuuden nousuun. Mitä suurempi herkkyys on, sitä enemmän lämpötila kohoaa lisähiilidioksidin ilmaantuessa ilmakehään.

Nyt 25-päinen tutkijaryhmä eri puolilta maailmaa on esitellyt tutkimuksen, jossa se tulee sellaiseen tulokseen, että herkkyys on tähän asti luultua pienempi.

Pahin lämpötilannousu on oletettua pienempi

Kun hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa, myös lämpötila kohoaa, koska kaasu muodostaa maapallon ympärille suojan, joka ehkäisee lämmön haihtumista avaruuteen. Tämä kuvaa karkeasti kasvihuoneilmiön kulkua, mutta käytännössä tilanne ei ole näin yksinkertainen.

Arktisten alueiden lumi- ja jääpeite heijastaa auringonvaloa takaisin. Pilvet voivat myös pidättää lämpöä ja torjua sitä. Samoin toimivat ilmakehässä oleva pöly ja muut hiukkaset. Metsät sitovat hiilidioksidia kasvaessaan, mutta nekin voivat kuolla lämpötilan kohotessa. Meret sitovat hiilidioksidia, mutta ne eivät kykene siihen loputtomiin.

Kun arvioidaan lämpötilannousua, johon tietty hiilidioksidimäärä johtaa, on otettava huomioon valtava määrä tekijöitä.

Tähän asti on oletettu, että maapallon lämpötila voi kohota 1,5-4,5 astetta, kun hiilidioksidin määrä ilmakehässä kaksinkertaistuu 1800-luvun teollistumista edeltävään aikaan verrattuna.

Uudessa tutkimuksessa todetaan, että vaihteluväli on huomattavasti pienempi. Hiilidioksidin määrän kaksinkertaistuminen johtaa tutkijoiden mukaan 2,6-3,9 asteen lämpötilannousuun.

Hyvä uutinen ja huono uutinen

1800-luvulla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli noin 280 ppm, mikä tarkoittaa, että miljoonaa osaa ilmaa kohden oli aina 280 osaa hiilidioksidia. Kesäkuussa 2020 luku oli jo 416 ppm, ja useiden ennusteiden mukaan se kohoaa 560 ppm:ään vuoteen 2050 mennessä, jos ei ryhdytä radikaaleihin toimenpiteisiin.

Luvut sisältävät sekä hyvän että huonon uutisen.

Hyvä uutinen on se, että pahinkaan skenaario ei ole niin huono kuin on pelätty. Vaikka emme voisi välttää hiilidioksidin määrän kaksinkertaistumista, pahimmillaankaan lämpötilannousu ei ylitä 3,9:ää astetta.

Huono uutinen on se, että jopa 3,9 asteen lämpötilannousu on katastrofaalinen ja että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta maailman keskilämpötilan nousun pitämisessä alle kahdessa prosentissa suhteessa teollistumista edeltävään aikaan ei luultavasti saavuteta.