Tuhoaako ilmastonmuutos ihmiskunnan?

Ihmiskunnan tuho voi olla käsillä. Ajatus on kauhistuttava, mutta se on kohdattava, sanoo kansainvälinen tutkijaryhmä, joka peräänkuuluttaa laajempaa riskianalyysia ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Ihmiskunnan tuho voi olla käsillä. Ajatus on kauhistuttava, mutta se on kohdattava, sanoo kansainvälinen tutkijaryhmä, joka peräänkuuluttaa laajempaa riskianalyysia ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Shutterstock

Kun kesäillanvietossa terassilla grillaillessa tulee puheeksi ilmastonmuutos, moni naurahtaa ja sanoo, että nousevien lämpötilojen myötä seurauksena on korkeintaan lisää mukavan lämpimiä iltoja.

Mutta todellisuudessa tilanteessa ei ole mitään nauramista, sanoo kansainvälinen tutkijaryhmä, joka on vastikään julkaissutt uuden raportin ilmastonmuutoksen mahdollisista seurauksista.

Raportissa luetaan ihmiskunnalle madonluvut, sillä ilmastonmuutoksen katastrofaalisiin seurauksiin ei ole tutkijoiden mukaan varauduttu riittävästi.

Tutkijaryhmä korostaa, miten tärkeää olisi varautua myös ilmastoharmageddoniksi nimettyyn mahdollisuuteen – eli siihen, että ilmastonmuutos koituu ihmiskunnan tuhoksi.

Tutkijoiden mukaan vaarana on, että nyt keskitytään liikaa jo asetettuihin ilmastotavoitteisiin eikä huomata sitä, että niiden saavuttaminenkaan ei välttämättä riitä ihmiskunnan tuhon välttämiseen.

Kaikkein synkimmissä skenaarioissa ihmiskuntaa ei nimittäin tulevaisuudessa ole.

Nälänhätää ja sään ääri-ilmiöitä

Ryhmän Britanniasta, Kiinasta, Yhdysvalloista, Alankomaista, Saksasta ja Australiasta tulevien tutkjoiden mukaan tulevaisuudenkuvaa dominoi muutama selkeä seikka.

”Ilmastoharmageddonissa seurauksiin kuuluvat ainakin nälänhädät ja aliravitsemus, äärisäät, konfliktit ja kulkutaudit. Näiden vaikutusta pahentavat muut riskit, kuten lisääntynyt kuolleisuus, joka johtuu ilmansaasteista ja merenpintojen noususta”, tutkijat kirjoittavat raportissaan.

Vuonna 2070 kaksi miljardia ihmistä elää alueilla, joiden keskilämpötila on 29 astetta.

Ryhmä korostaa, että nykyinen tutkimus keskittyy pääasiassa niihin mahdollisiin haittoihin, joita aiheutuu taloudelle ja ympäristölle, jos lämpötila nousee 1,5–2 astetta.

Kahden asteen lämpötilannousu on vielä Pariisin sopimuksen mukaisissa rajoissa. Sopimuksen allekirjoittajat sitoutuvat toteuttamaan toimia, joilla lämpötilojen nousu pidetään enintään kahdessa asteessa.

Tuomiopäivän skenaariot keskiöön

Raportissa huomautetaan, että pienen lämpötilannousun seurauksiin keskittyminen ei riitä, vaan että huomiota pitäisi kiinnittää myös pahempiin skenaarioihin.

Ryhmä on tietokonemallien perusteella laskenut esimerkiksi, että vuonna 2070 kaksi miljardia ihmistä elää alueilla, joiden keskilämpötila on 29 astetta.

Nykyisin noin 30 miljoonaa ihmistä elää näin kuumilla alueilla esimerkiksi Saharassa.

Toisin sanoen tulevaisuudessa erittäin kuumilla alueilla elää nykyiseen verrattuna jopa 60 kertaa enemmän ihmisiä.

Vuonna 2070 jopa neljäsosa maapallon väestöstä elää aavikko-olosuhteissa. Lisäksi haasteena ovat nälänhädät, ilmastosodat, uudet sairaudet ja talouksien romahtaminen.

© Shutterstock

Kohoavien lämpötilojen lisäksi uhkana ovat myös lämpötilojen noususta epäsuorasti aiheutuvat haasteet, kuten ruoka- ja talouskriisit, tautiepidemiat ja konfliktit.

Tutkijat peräänkuuluttavat huomiota myös niille haasteille, joita lämpötilojen nousu voi aiheuttaa epäsuorasti. Näihin lukeutuvat esimerkiksi metaanipäästöt sulavasta ikiroudasta tai se, että metsät muuttuvat hiilinieluista päästölähteeksi.

Kauhuskenaariot auttavat tekemään valintoja

Näihin kauhuskenaarioihin, jotka voivat kuitenkin toteutua tulevaisuudessa, on vaikeaa suhtautua, tutkijat myöntävät ja korostavat, että sekä poliitikkojen että tavallisten kansalaisten on hyödytöntä työntää päätä pensaaseen.

Jos käytössämme ei ole realistista kuvaa siitä, millainen tulevaisuus voi olla, myöskään varautuminen uusiin haasteisiin ei onnistu.

Silloin taistelu ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan jää vajaaksi siitä, mitä se voisi parhaimmillaan olla.

Kyse ei siis ole pelkästä lämpötilojen noususta, vaan siitä, mihin kaikkeen ilmastonmuutoksen liikkeelle sysäämät muutokset voivat vaikuttaa.

”Mielestämme nyt on oikea aika laajentaa tutkimushorisonttia ja ottaa mukaan myös nämä vakavammat skenaariot. Kiihtyvän ilmastonmuutoksen kohtaaminen ilman kaikkien mahdollisuuksien pohtimista on parhaimmillaan lapsellista riskienhallintaa, ja pahimmillaan se on täysin vastuutonta”, ryhmä kirjoittaa.