Kaakkois-Aasian tulvat

Totuustutka: pitääkö länsimaiden maksaa ilmastolasku?

Maailmassa on pakko siirtyä vihreään energiaan. Valtiot kuitenkin riitelevät ilmastokokouksessa siitä, kenen maksettavaksi ilmastolasku lankeaa.

Maailmassa on pakko siirtyä vihreään energiaan. Valtiot kuitenkin riitelevät ilmastokokouksessa siitä, kenen maksettavaksi ilmastolasku lankeaa.

Shutterstock

"Köyhät maat ovat ilmastonmuutoksen uhreja. Eivätkä ne ole olleet aiheuttamassa sitä.”

Väitteen on esittänyt intialainen ilmastotutkija ja -aktivisti Sunita Narain, joka samalla on muotoillut yhden COP26-kokouksen isoimmista kysymyksistä.

Kansainvälinen ilmastokokous alkoi Glasgow'ssa 31. lokakuuta, ja siellä odotetaan käsiteltävän erityisesti sitä, kenen maksettavaksi ilmastoystävälliset ratkaisut lankeavat.

Intian, Hondurasin, Libyan ja muiden kehittyvien maiden kanta kuuluu tiivistetysti: miksi meidän pitäisi nyt maksaa vihreästä käänteestä, kun maailman rikkaimmat maat ovat tähän asti saastuttaneet mielensä mukaan?

Presidentti Joe Biden puhuu COP26-kokouksessa

Presidentti Joe Biden puhuu COP26-kokouksessa.

© The White House

Mikä COP on?

Vuodesta 1995 YK on koonnut maailman johtajat Conference of the Parties -kokoukseen. Tavoitteena on saada maat sitoutumaan tavoitteisiin, joilla pienennetään hiilidioksidipäästöjä.

COP26 järjestettiin Glasgow'ssa 31. lokakuuta – 12. marraskuuta.

Vuonna 2015 suurin osa maailman maista hyväksyi Pariisin ilmastosopimuksen, jonka tavoitteena on pitää lämpötilannousu alle kahdessa asteessa ilmastokatastrofin torjumiseksi. Siihen pääsemiseksi koko maailman hiilidioksidipäästöjen on kutistuttava nollaan eli on saavutettava hiilineutraalius ennen vuotta 2050.

Tästä syystä pitää

Yksi intialainen tuottaa vuodessa noin 1,8 tonnia hiilidioksidia. Keskimääräinen eurooppalainen tuottaa noin 6,4 tonnia.

137 maata, joukossa Tanska, Norja ja Saksa, ovat ilmoittaneet tavoittelevansa hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Tällöin ne sitoisivat yhtä paljon hiilidioksidia kuin ne tuottavat. Suomi tähtää vuoteen 2035 ja Ruotsi 2045. Lasku ei ole sillä kuitenkaan kuitattu.

Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, jota syntyy esimerkiksi hiilen, öljyn, puun ja jätteiden palaessa. Noin puolet päästöistä sitoutuu kasvillisuuteen ja mereen, mutta loppu jää ilmakehään, missä se estää auringonvaloa ja lämpösäteilyä pääsemästä pois ilmakehästä.

Tästä syystä lämpötila kohoaa.

Mikä kasvihuoneilmiö on

Kasvihuoneilmiö viitaa ilmakehän kykyyn pidättää säteilyenergiaa Maan pinnalla. Ilmakehän suuri eristyskyky johtaa siihen, että Maan lämpötila kohoaa normaalia korkeammaksi.

© Shutterstock

Tästä syystä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut viimeisten hieman alle 300 vuoden aikana 250:stä yli 400 ppm:ään eli miljoonasosaan.

Hiilidioksidipäästöt historiassa

© Our World In Data

Kuka on tuottanut eniten hiilidioksidia?

Katsaus maiden hiilidioksidipäästöihin vuosina 1751–2017 osoittaa, että Pohjois-Amerikan ja Euroopan maat – joissa asuu yhteensä reilut 1,3 miljardia ihmistä – ovat aiheuttaneet 62 prosenttia maailman päästöistä.

Kiina, jossa asuu 1,4 miljardia ihmistä, on tällä hetkellä maailman suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Historian aikana se on tuottanut 12,7 prosenttia maailman päästöistä.

Intian reilun 1,3 miljardin ja Afrikka reilun 1,2 miljardin väestöllään vastaavat kumpikin vain 3 prosentista päästöistä.

Syynä siihen, että ilmakehässä on nyt hiilidioksidia 412 ppm, ovat kiistatta länsimaiden muutaman sadan vuoden massiiviset hiilidioksidipäästöt, joiden ansiosta maat ovat tahkonneet suuria voittoja, kun taas köyhien maiden päästöt ovat olleet merkityksettömiä.

Tästä syystä ei pidä

Se, että köyhillä mailla ei ole historian aikana juuri ollut osuutta ilmastonmuutoksen syntymiseen, on pitkälti totta. Intialle ja muille kehittyville maille tämä on ratkaiseva peruste sille, miksi rikkaiden maiden kuuluisi vastata kustannuksista.

Intia on silti nykyisin maailman neljänneksi suurin hiilidioksidin tuottaja Kiinan, Yhdysvaltojen ja EU:n jälkeen. Suhteellisen alhaiset päästöt johtuvat pelkästään suuresta väestöstä, josta 28 prosenttia elää köyhyydessä. Tilanne näyttää kuitenkin muuttuvan hyvinvoinnin lisääntyessä.

Ympäristötietoisuuden vuoksi Euroopassa tilanne on paranemassa, mutta Intiassa se huononee. Etenkin hiilidioksidipäästöt mutta myös muut päästöt kasvoivat 335 prosenttia vuosina 1990– 2019.

Intian kasvavat hiilidioksidipäästöt

Intian päästöjen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 niin, että maa tuolloin tuottaa päästöjä yhtä paljon kuin EU.

© Our World In Data

Intian ja muiden samassa tilanteessa olevien maiden osallistuminen ilmastosopimuksiin on tärkeää siksi, että ilman niitä hiilidioksidipäästöihin ei voida oikeasti vaikuttaa.

Liikennekaaos Aasiassa
© Shutterstock

Näin kaukana ihmiset ovat CO2-tavoitteista

COP26-kokoukselle on asetettu tavoitteeksi pitää vireillä Pariisin sopimuksen visiota siitä, että maailmanyhteisö voi estää maailman keskilämpötilan kohoamisen yli 1,5 asteen. Jos siinä onnistuttaisiin, mitä se merkitsisi tavalliselle ihmiselle?

Maailmanlaajuisesti yhden henkilön vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat 4,8 tonnia. Jotta tavoitteeseen päästään, päästöt pitää painaa vähintään alle kahteen tonniin per henkilö.

Näin paljon hiilidioksidia tuottaa:

EU-kansalainen

Nykyisin: 6,4 tonnia/vuosi

Vuonna 2030: 3,5 tonnia/vuosi – laskelma perustuu tavoiteltuihin 2 551 050 000 tonnin CO2-päästöihin (55 prosenttia alle 1990-luvun tason) ja 734 000 000 hengen väestöennusteeseen.

Merkitys: Euroopassa jokaisen asukkaan päästöjen on pienennyttävä noin kolmella tonnilla. Se voidaan saavuttaa esimerkiksi jättämällä pois yksi lentokoneloma joka vuosi, luopumalla naudanlihan syömisestä tai ajamalla autolla hieman yli 4 000 kilometriä vähemmän.

Intialainen

Nykyisin: 1,8 tonnia/vuosi

Vuonna 2030: 2,3 tonnia/vuosi – laskelma perustuu tavoiteltuihin 3,48 miljardin tonnin CO2-päästöihin ja 1,51 miljardin väestöennusteeseen.

Merkitys: Intia pyrkii suhteellisen kunnianhimoisilla leikkaustavoitteilla ja siirtymällä hiilestä vihreään energiaan pitämään henkeä kohti lasketut CO2-määrät lähellä YK:n kahden tonnin suositusta. Maan CO2-päästöjen odotetaan tosin kasvavan vuoden 2030 jälkeen, ja hiilineutraalius on tavoitteena vasta vuonna 2070.

Kiinalainen

Nykyisin: 7,4 tonnia/vuosi

Vuonna 2030: 9,58 tonnia/vuosi – laskelma perustuu tavoiteltuihin 13,8 miljardin tonnin CO2-päästöihin ja 1,44 miljardin hengen väestöennusteeseen.

Merkitys: Kiina on luvannut, että sen kokonaispäästöt kääntyvät laskuun jo ennen vuotta 2030 ja että se vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä 75 prosenttiin. Keskimääräinen kiinalainen tuottaa silti päästöjä viisi kertaa YK:n suositusta enemmän.

Maiden nykytavoitteiden ansiosta vuoden 2030 hiilidioksidipäästöt ovat yli neljä miljardia pienempiä. Se ei silti riitä. Jotta lämpötilan nousu saataisiin pysähtymään alle 1,5 asteeseen, päästöjä pitäisi leikata 28 miljardia tonnia.

Jos kehittyvät maat välttämättä haluavat tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin länsimaat ovat tehneet, yhteinen hiilineutraaliuden vuoden 2050 tavoite jää saavuttamatta.

Seurauksena voi tutkimusten mukaan olla useita muutoksia, jotka saavat tasapainon järkkymään ja lämpötilan, meriveden pinnan tason ja luonnonkatastrofien määrän kohoamaan hallitsemattomasti.

Suuria häviäjiä ovat tulevat sukupolvet.