Pohjatroolauksella pyydetyllä kalalla on hintansa kaupan kalatiskillä, mutta vielä kallimmaksi se tulee ympäristölle.
Tähän asti pohjatroolausta on arvosteltu siitä, että se vahingoittaa merenpohjaa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan se aiheuttaa myös suuret hiilidioksidipäästöt: yhtä suuret kuin lentoliikenne. Tutkimukseen osallistui 26 tutkijaa eri maista.
Raskas verkko irrottaa hiiltä pohjasta
Pohjatrooli on iso painoilla varustettu verkko, jota kalastusalus vetää pitkin merenpohjaa. Verkkoon jää pohjassa ja pohjan tuntumassa eläviä kaloja, kuten turskaa ja kampelaa, sekä muita eliöitä, kuten hummereita ja rapuja.
Trooliverkko kuitenkin myös vahingoittaa merenpohjan rakenteita ja kasvillisuutta samalla tavalla kuin aura, jota vedetään maanpinnassa.
Merenpohja on maapallon suurin hiilivarasto. Siellä pinnalta vajonnut hiilipitoinen aines voi säilyä kymmeniätuhansia vuosia aiheuttamatta ongelmia ilmastolle.
Kun raskas trooliverkko repii merenpohjaa, pohjan kerrostumat irtoavat ja sekoittuvat meriveteen. Hiilipitoiset kerrostumat happamoittavat merivettä, mikä on haitaksi monille eliöille.
Meret eivät voi sitoa määräänsä enempää hiiltä. Kun pohjatroolaus tuo meriveteen lisää hiiltä pohjasta, meriveden kyky sitoa hiilidioksidia ilmasta pienenee. Tutkijat pelkäävät myös, että suuri osa pohjasta vapautuvasta hiilestä päätyy ilmakehään.
Pohjatroolaus uhkaa siis sekä merta että ilmastoa.
Pohjatroolaus aiheuttaa arviolta miljardin tonnin hiilidioksidipäästöt vuosittain. Se yhtä paljon kuin Britannian, Ranskan ja Italian yhteen lasketut hiilidioksidipäästöt.
Koko maailman lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2019 noin 0,9 miljardia tonnia. Se on noin kaksi prosenttia kaikista ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä.
Merenpohjan suojelu on kaikkien etu
Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Tutkijoilla on ratkaisu, jossa kaikki voittavat.
Merenpohjan luonnon monimuotoisuus voidaan pelastaa rauhoittamalla tietyt strategiset pohja-alueet. Samalla pohjatroolauksen hiilidioksidipäästöt loppuvat lähes kokonaan. Lisäksi kokemus on osoittanut, että liikakalastusten lopettaminen kasvattaa saaliita pitkällä aikavälillä, kun kalakannat pääsevät toipumaan rauhoitetuilla alueilla.
Tutkijoiden mukaan ratkaisu on hyödyksi kaikille.
Liikakalastus on vahingollista merien ekosysteemeille ja ilmastolle. Tutkijat ehdottavatkin strategisten pohja-alueiden suojelemista.
Tutkijat ovat valinneet rauhoitettavat alueet uuden tietokannan perusteella. Sitä varten maailman merten pohjat on jaettu 50 kertaa 50 kilometrin kokoisiin alueisiin. Kunkin alueen rauhoittamisen vaikutus on arvioitu sen mukaan, millainen eläimistö ja hiilipitoisuus siellä on ja miten paljon siellä kalastetaan.
Rauhoituksen vaikutus on suuri. Jos merenpohjasta rauhoitetaan 4 prosenttia, pohjatroolauksen haitat ilmastolle vähenevät 90 prosenttia.
Tutkijoiden tavoite on kuitenkin kunnianhimoisempi. He ehdottavat, että merenpohjista rauhoitetaan lähes kolmasosa.
Heidän mukaansa näin saavutetaan paras tulos luonnon, kalastuksen ja ilmaston kannalta.