Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Otsoniaukko Etelämantereen yllä kutistuu

TAISTELU ILMASTOSTA: 1980-luvulla tutkijat tähyilivät huolestuneina taivaalle. Otsonikerros repeili, mikä oli suoraa seurausta CFC-yhdisteiden käytöstä. Käytön lopetti vuonna 1989 voimaan astunut Montrealin pöytäkirja. Nyt näyttää siltä, että haitallinen kehitys on kääntänyt lopullisesti suuntaa parempaan.

Shutterstock

Jos luulet, että koko maailman panostus ja aimo annos hyvää poliittista tahtoa ei voi muuttaa ilmaston tilaa, sinun kannattaa lukea tämä.

Tuore tutkimus viittaa nimittäin siihen, että vuonna 1989 voimaan astuneen Montrealin pöytäkirjan ansiosta otsoniaukko Etelämantereen yllä ei enää laajene – päinvastoin se on hyvää vauhtia kutistumassa.

Nyt kun Antarktiksen yllä oleva otsonikerros palautuu näin nopeasti ennalleen, myös monet huolestuttavat muutokset eteläisen pallonpuoliskon ilmakehässä hidastuvat tai pysähtyvät.

Tämä huomataan selvästi esimerkiksi Australiassa. Jos otsoniaukko Etelämantereen yllä olisi vielä laajentunut, Etelä-Australiaa olisivat suihkuvirtausten muutosten vuoksi koetelleet vielä nykyistä ankarammat kuivuuskaudet. Nyt kuitenkin kehitys on päinvastainen. Sateet ovat palanneet.

Melbournen yliopiston orgaanisen kemian professori Ian Rae selittää asiaa näin Science Alert -tiedejulkaisussa:

Kylmien rintamien laajuudet ovat jatkuvasti kaventuneet etelänapaa kohti mentäessä, ja siksi Etelä-Australiassa sateet ovat vähentyneet viimeisten noin 30 vuoden aikana. Jos tämä kehitys kääntyy toiseen suuntaan – se on hyvä uutinen.

Vuonna 2018 Maailman ilmatieteen järjestö ilmoitti, että stratosfäärin otsonikerros on vuodesta 2000 alkaen parantunut peräti 1–3 prosenttia vuosikymmentä kohden.

Samana vuonna, 2018, kertoivat Nasa ja Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA, että kehitys Etelämantereen yläpuolisessa otsonikerroksessa kulki suotuisaan suuntaan.

Maapallon otsonikerroksesta 90 prosenttia on stratosfäärissä 15–50 kilometrin korkeudessa Maan pinnasta. Juuri tässä korkeudessa Nasa ja NOAA havaitsivat viime vuonna otsoniaukon Etelämantereen yllä olevan pienimmillään sitten vuoden 1982.

Samppanja saa vielä odottaa

Ennen kuin poksautetaan samppanjapullon korkki auki ja aletaan hihkua: "Me teimme sen", on kuitenkin pidettävä mielessä muutamia tosiasioita.

Kiinassa ilmakehään päästetään luvatta tonneittain otsonikerrosta tuhoavia CFC-kaasuja.

Tutkijat sanovat mieluiten hieman varovasti "toistaiseksi" kuvatessaan otsonikerroksen positiivista kehitystä. Tiedetään, että kehitys voi myös äkillisesti kääntyä toiseen suuntaan. Se on nimittäin nähty ennenkin.

Lisäksi näyttää siltä, että tällä hetkellä vielä pienehkö otsoniaukko pohjoisnavan yllä on alkanut laajeta. Sekä pohjois- että etelänavan seudut kärsivät talven aikana otsonikadosta, etenkin Etelämantereen yläpuolinen alue.

Talven 2019–2020 aikana stratosfäärin lämpötilat olivat normaalia alhaisempia ja pohjoisnavan ympäristön tuulijärjestelmä, niin sanottu napapyörre, rajasi sisälleen erityisen paljon kylmää ilmaa. Tämä taas sai otsoniaukon kasvamaan.

Huoleen ei kuitenkaan ole suurta aihetta, huomauttaa Euroopan avaruusjärjestö, sillä otsonikerroksen uudelleen kutistuminen alkaa näkyä jo huhtikuussa.

© NASA

Miten otsonikerros muodostuu?

Otsonia muodostuu ja sitä hajoaa luonnostaan Auringon ultraviolettisäteiden vaikutuksesta.

Otsoninmuodostusta tapahtuu ilmakehässä siellä, missä Auringon uv-säteet hajottavat happimolekyylejä (O2) happiatomeiksi (O), jotka sen jälkeen reagoivat keskenään ja muodostavat otsonia (O3).

Ilmakehän kemiallinen prosessi, missä otsonia muodostuu ja hajoaa, oli aiemmin tasapainossa, mutta ihmisen ilmakehään päästämät otsonia hajottavat kaasut ovat suistaneet prosessin tasapainosta.

Otsonikerros on erittäin tärkeä Maan oloille. Otsonikerros imee itseensä Auringon lyhytaaltoista ultraviolettisäteilyä ja suojaa meitä siten Auringon vaarallisilta säteiltä.

Lue myös:

Muinaiset eläimet

Uusi tutkimus: Tältä esihistoriallinen hirviöhai todellisuudessa näytti

3 minuuttia
Naisen käsi heittää kasvosuojuksen roskakoriin
Sairaudet

5 vuoden päästä: malli ennustaa koronapandemian kehityksen

3 minuuttia
Hiustenlähtö
Ihminen

Uusi hoito saa kadonneet kutrit kasvamaan takaisin

12 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota