Vesihöyryllä on paljon hiilidioksidia suurempi merkitys sille, mitä energialle tapahtuu ilmakehässä. Vesihöyryn osuus kasvihuoneilmiöstä, joka nostaa maapallon keskilämpötilan reilusti pakkasen puolelta 15 asteeseen, on noin 60 prosenttia.
Vaikutus maapallon lämpötilaan olisi toisin sanoen paljon suurempi, kun poistettaisiin vesihöyry.
Toisin kuin hiilidioksidi vesihöyry ei sinänsä muuta ilmastoa. Vesihöyryn määrä ilmakehässä seuraa sen sijaan kehitystä, joka johtuu muista syistä.
Hiilidioksidi muuttaa ilmastoa
Se, paljonko ilmakehä voi sisältää vesihöyryä, riippuu nimittäin sen lämpötilasta.
Jos ilmakehään lisättäisiin vesihöyryä, sateet runsastuisivat vastaavasti. Jos taas ilmakehästä vähennettäisiin vesihöyryä, esimerkiksi haihdunta merenpinnasta voimistuisi, mikä taas pienentäisi jonkin aikaa sademääriä.
Sen sijaan suurempi ilman hiilidioksidipitoisuus lämmittää ja pienempi hiilidioksidipitoisuus viilentää.
Niinpä hiilidioksidi on selvästi tärkein kasvihuonekaasu ilmaston lämpenemisen kannalta. Muut kasvihuonekaasut, kuten metaani ja ilokaasu, ovat toki merkityksellisiä, ja vesihöyry voimistaa kasvihuonekaasujen kokonaisvaikutusta.
Voimistava vaikutus on otettu lukuun laskelmassa, joka ilmaisee, kuinka voimakkaasti yksittäiset kasvihuonekaasut vaikuttavat ilmastoon. Kyse on lämmityspotentiaaliksi kutsutusta mitasta eli GWP-arvosta.
Kun tehdään esimerkiksi hiilidioksidin kasvihuoneilmiövaikutusta ja tulevaa Maan keskilämpötilan nousua koskevia laskelmia, huomioon otetaan aina myös ilmakehän kasvava vesihöyrypitoisuus.
Vesihöyry sisältyy siten kaikkiin ilmastolaskelmiin.
