kasvihuoneilmiö

Mikä on kasvihuoneilmiö ja miten se syntyy?

Mikä on kasvihuoneilmiö? Ja miten kasvihuoneilmiö vaikuttaa maailmanlaajuiseen lämpenemiseen ja ilmastonmuutokseen? Lue lisää ilmiöstä, johon ihminen vaikuttaa. Maan ilmasto ja elämä Maassa ovat myös riippuvaisia kasvihuoneilmiöstä.

Shutterstock

Kasvihuoneilmiö on käsite, jota usein käytetään yhdessä ilmastonmuutoksen ja maailmanlaajuisen lämpenemisen kanssa.

Mutta mikä kasvihuoneilmiö on ja miten se syntyy? Lue tästä lisää ilmiöstä, joka vaikuttaa maailman ilmastoon.

Mikä kasvihuoneilmiö on?

Kasvihuoneilmiöllä tarkoitetaan ilmakehän kykyä imeä Maan pinnalta heijastuvaa lämpösäteilyä. Tämä eristyskyky tarkoittaa sitä, että lämpö ei karkaa avaruuteen ja Maan lämpötila on korkeampi kuin ilman kasvihuoneilmiön vaikutusta.

Kasvihuoneilmiö havaitaan jonkinasteisena kaikilla planeetoilla, joilla on kaasukehä. Pilvet ja ilmakehän kaasut – vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani – sekä 15–20 kilometrin korkeudessa esiintyvät aerosolit synnyttävät kasvihuoneilmiön, kun ne imevät tehokkaasti lämpösäteilyä.

Kasvihuoneilmiön ansiosta maapallon keskilämpötila on noin 14 astetta, joten se on välttämätön Maassa esiintyvälle elämälle.

Ilman kasvihuoneilmiötä lämpötila Maan pinnalla olisi noin –19 astetta. Auringon säteet eivät siis yksinään riitä pitämään maapallon lämpötilaa elämälle suotuisana.

Kasvihuoneilmiön selitys

Kasvihuoneilmiön avulla ilmakehä imee lämpöä ja pitää sen Maan pinnalla.

Miten kasvihuoneilmiö syntyy?

Kasvihuoneilmiö syntyy, kun Maahan tulee auringon säteilyä. Noin 30 prosenttia säteilystä heijastuu takaisin avaruuteen Maan pinnasta ja pilvistä, ja loppu imeytyy Maahan, joka lämpiää.

Lämmennyt Maa heijastaa lämpöenergiaa infrapunasäteilynä. Pieni osa säteilystä karkaa suoraan avaruuteen. Loppu imeytyy kaasukehän kasvihuonekaasuihin ja pilviin, jolloin Maa ja sen ilmakehä lämpenevät edelleen.

Maa on lähellä termodynaamista tasapainoa eli tilaa, jossa se määrä energiaa, jonka Maa saa auringosta, on suunnilleen yhtä suuri kuin se, jonka Maa heijastaa avaruuteen.

Ihmisen vaikutus ja kasvihuonepäästöjen lisääntyminen on kuitenkin aiheuttanut epätasapainon.

Milloin kasvihuoneilmiö havaittiin?

Kasvihuoneilmiöstä pääsi perille ranskalainen matemaatikko ja fyysikko Joseph Fourier vuonna 1824.

Irlantilainen fyysikko John Tyndall osoitti vuonna 1864, että vesihöyry ja hiilidioksidi sitovat säteilyä tehokkaasti.

Seuraava askel matkalla kohti modernia ilmastotiedettä otettiin vuonna 1896, kun ruotsalaiskemisti Svante Arrhenius määritti vesihöyryn ja hiilidioksidin lämpösäteilyominaisuudet.

Lisäksi Arrhenius tutki, onko Maan keskilämpötilan vaihtelu riippuvuussuhteessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Arrhenius epäili ensimmäisenä vuonna 1904, että ihmiskunta vaikuttaa Maan ilmastoon.

Maan ilmakehä ja kasvihuoneilmiö

Ranskalainen Joseph Fourier pääsi vuonna 1824 jyvälle lämpöä pidättävästä kasvihuoneilmiöstä.

© Shutterstock

Ihmisen toiminta vai luonnolliset tekijät?

YK:n ilmastopaneeli IPCC julkaisee tänä vuonna viidennen raporttinsa. Sitä varten on käyty läpi yli 9 200 tieteellistä artikkelia.

Avainluvut julkistettiin kuitenkin jo viime syksynä, jotta kansainvälistä ilmastopolitiikkaa ohjaavat päättäjät tietäisivät, missä mennään. Potilas vaikuttaa kuumeilevan.

Mittaukset osoittavat, että vuoden 1880 jälkeen Maan keskilämpötila on noussut 0,8 astetta. Viimeisten 15 vuoden aikana lämpenemistä ei tosin ole tapahtunut, mutta jäätiköt jatkavat sulamistaan ja kohottavat näin keskivedenkorkeutta.

Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että ihmiskunta aiheuttaa paljon ilmastoon vaikuttavia kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkiksi hiilidioksidia tiedetään olevan ilmakehässä nykyään yli 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 1750.

IPCC:n raportin mukaan yli puolet vuosien 1951 ja 2010 välillä tapahtuneesta lämpenemisestä on luettava 95 prosentin todennäköisyydellä ihmiskunnan tiliin. Ilmastotutkijat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä siitä, miten suuri osa ilmastonmuutoksesta on ihmisten syytä..

Toisten asiantuntijoiden mielestä ihmisten hiilidioksidipäästöt ovat suurin syy lämpenemiseen. He korostavat, että saasteiden vaikutus näkyy tällä hetkellä vielä vasta osittain, sillä ilmasto reagoi muutoksiin hitaasti.

Toisen leirin mukaan suurin osa ilmastonmuutoksista johtuu luonnollisista tekijöistä, ei niinkään ihmisen toiminnasta. Maan ilmastolle ovat ominaisia niin lyhyen kuin pitkänkin aikavälin vaihtelut, jotka johtuvat luonnollisista seikoista.

CO2 ja kasvihuoneilmiö

Ovatko kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos ihmisen syytä vai luonnollisia ilmiöitä?

© Shutterstock

CO2 ja kasvihuoneilmiö

Ilmakehän hiilidioksidimäärän kasvu on sysännyt tilanteen epätasapainoon.

Maa saa auringosta ja kasvihuoneilmiön vaikutuksesta noin 0,3 prosenttia enemmän energiaa kuin se heijastaa avaruuteen. Tästä syystä maapallon lämpötila nousee.

Hiilidioksidipäästöt johtuvat ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden ja puun poltosta. Kun Maan lämpötila nousee, ilmakehässä on myös enemmän vesihöyryä, mikä kiihdyttää kasvihuoneilmiötä.

Lämpimämpi ilmakehä siis vain tehostaa Maan ilmaston lämpenemistä.

Napa-alueiden jään sulaminen on seurausta kasvihuoneilmiöstä.

Jää sulaa ja merenpinta nousee. Lämpötilan nousun ja ilmastonmuutoksen seuraukset ovat vakavia.

© Shutterstock

Kasvihuoneilmiön seuraukset

Kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen ilmakehässä nostaa maapallon lämpötilaa ja muuttaa ilmastoa. Siitä taas aiheutuu muita muutoksia maapallolla.

Seuraukset ilmenevät eri tavoin eri puolilla maapallolla.

Joillakin alueilla kuivuus lisääntyy, mikä puolestaan johtaa maastopaloihin ja satojen pienenemiseen.

Pohjoisnavalla ja Grönlannissa jää sulaa, mikä kohottaa merenpinnan tasoa. Merenpinnan tason nousu taas aiheuttaa rannikoilla eroosiota ja voi tehdä niistä asumiskelvottomia. Muilla seuduilla taas ongelmana voivat olla voimakkaat myrskyt ja tulvat.

Ilmastonmuutos muuttaa elämää maapallolla. Lajeilla ja ekosysteemeillä on vaikeuksia sopeutua ilmaston suuriin muutoksiin. Jotkin eläimet, kasvit tai bakteerit kuolevat, toiset taas levittäytyvät entistä laajemmalle. Trooppiset taudit leviävät alueille, jotka aiemmin olivat liian kylmiä niiden esiintymiseen. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi kolera ja malaria. Kun ilmastonmuutos voimistuu, edessä on isoja haasteita.

Lue myös:

Grønne blade og planter overfor skov, der brænder
Ilmastonmuutos

Totuus ilmastosta

0 minuuttia
Ilmastonmuutos

Piilevät kuviot paljastavat ilmaston vuonna 2100

10 minuuttia
Ilmastonmuutos

Katso tulevaisuuden ilmastoa kristallipallosta

9 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!