Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Metsäpalot ovat pommi hiilidioksidilaskelmissa

Laajat palot, jotka tuhoavat kokonaisia metsiä, eivät ainoastaan johdu ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta, vaan ne myös kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Yksinomaan kesäkuussa 2019 sata laajaa metsäpaloa vapautti ilmakehään Ruotsin vuosittaisia päästöjä vastaavan määrän hiilidioksidia.

NASA

Amazon, Australia, Kanada ja Siperia. Viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana tiedotusvälineet ovat raportoineet metsäpaloista eri puolilla maailmaa.

Uutissa on sama sisältö: metsäpalot yleistyvät ja ne ovat entistä voimakkaampia ja laajempia.

Ja juuri nyt yksi maailman kylmimmistä paikoista kärsii metsäpaloista. Jälleen. Siperiassa on vuonna 2020 palanut Kreikan valtion laajuinen ala eli 10,9 miljoonaa hehtaaria.

Siperian kuivissa metsissä esiintyy lähes joka kesä metsäpaloja, mutta tämän vuoden palot ova epätavallisia. Tuulet ovat entistä voimakkaampia, ja kesällä on mitattu lähes 38 asteen lämpötiloja lähellä pohjoista napapiiriä.

Kartta esittää epätavallisia lämpötiloja 19.3.–20.6.2020. Punainen ilmaisee alueet, joilla on lämpimämpää kuin keskimäärin samaan aikaan vuosina 2003-2018. Sininen väri taas esittää alueet, joilla oli keskimääräistä kylmempää. Kartta perustuu MOSIS-radiospektrometrin ja Nasan Aqua-satelliitin mittauksiin.

© NASA Earth Observatory

Metsäpalot jättävät jälkeensä valtavia tuhkan peittämiä alueita, mutta sen lisäksi ne vapauttavat suuria määriä hiilidioksidia ilmakehään. Palot ovat siten uusi tuntematon tekijä ilmastolaskelmissa.

Esimerkiksi kesäkuussa 2019 pohjoisen napapiirin alueen metsäpaloissa vapautui yhteensä 53 megatonnia hiilidioksidia ilmakehään.

Viime vuoden ennätys lyötiin tänä vuonna. Kesäkuussa 2020 ilmakehään vapautui 59 megatonnia hiilidioksidia pohjoisen pallonpuoliskon metsäpaloista. Tiedot ovat peräisin Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen tietoihin.

Tästä syystä "kylmät" metsät palavat

Metsäpalovaara pohjoisilla alueilla saattaa kuulostaa yllättävältä. Alaskassa on vuoden 2019 alkupuoliskolla havaittu yli 400 metsäpaloa, Siperiassa paloi kesä- ja heinäkuussa 17 miljoonaa hehtaaria metsää, ja Krasnojarskissa liekit ovat edelleen valloillaan. Lisää Siperian paloista.

Vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa, jossa ei luonnollisesti ole mukana tuoreita paloja, todettiin, että vastaavaa kehitystä ei ole koettu pohjoisilla alueilla 10 000 viime vuoden aikana.

Kylmillä alueilla metsää palaa lämpiminä kuukausina eli toukokuun ja lokakuun välisenä aikana.

Maailman ilmatieteen laitoksen mukaan Krasnojarskissa lämpötila oli kesä- ja heinäkuussa 2019 noin 10 astetta korkeampi kuin 30 vuoden keskimääräinen lämpötila. Tämän kesän lämpötilaa verrattiin vuosina 1981–2010 suoritettuihin mittauksiin.

Lämpötilan nousu, joka johtuu muun muassa ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä, johtaa siihen, että normaalisti kosteat ja rehevät metsät kuivuvat ja syttyvät pienestäkin kipinästä.

Metsäpalot syttyvät usein nuotioista, tupakanpumpeista tai roskista, jotka heijastavat auringon valoa ja aiheuttavat palon. Maasto- ja metsäpaloja myös sytytetään tahallisesti.

© Shutterstock

Kolme tekijää metsäpalovaaran taustalla

Syttyvä materia, lämpö ja tuli. Siinä kolme asiaa, jotka tarvitaan palon syttymiseen. Jos jokin niistä puuttuu, liekkejä ei näy, mutta jos kaikki kolme riskitekijää ovat samaan aikaan samassa paikassa, metsäpalovaara on todellinen.

Luonnollisesti syttyvä metsäpalo on harvinainen ilmiö, joka johtuu useimmiten salamaniskusta.

Kaikkiaan 84 prosenttia metsäpaloista on joko suoraan tai epäsuoraan ihmisen aiheuttamia. Näin todetaan vuonna 2017 tehdyssä Coloradon yliopiston tutkimuksessa, jossa käytiin läpi Yhdysvaltojen metsäpalot vuosina 1992–2012.

Lue myös:

banaanikärpäset
Luonto

Kysy meiltä: Mistä banaanikärpäset tulevat?

5 minuuttia
Ilmastonmuutos

Ihanneskenaario: Näin vältymme ilmastokatastrofilta

9 minuuttia
Top 5 CO2
Ilmastonmuutos

Suurimmat CO2-päästöjen aiheuttajat

4 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota