Metsäpalot ovat pommi hiilidioksidilaskelmissa

Laajat palot, jotka tuhoavat kokonaisia metsiä, eivät ainoastaan johdu ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta, vaan ne myös kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Yksinomaan kesäkuussa 2019 sata laajaa metsäpaloa vapautti ilmakehään Ruotsin vuosittaisia päästöjä vastaavan määrän hiilidioksidia.

NASA

Ensin kolme metsäpaloa riehui Portugalissa. Sitten Siperiassa paloi Belgian laajuisella alueella metsää. Ja lopulta Cran Canarialla evakuoitiin tuhat ihmistä maastopalojen vuoksi.

Kesällä 2019 eri puolella maailmaa savuavat metsäpalot ovat olleet usein otsikoissa. Ne ovat merkki siitä, että jatkossa metsä- ja maastopalot yleistyvät entisestään.

Metsäpalot jättävät jälkeensä valtavia tuhkan peittämiä alueita, mutta sen lisäksi ne vapauttavat suuria määriä hiilidioksidia ilmakehään. Palot ovat siten uusi tuntematon tekijä ilmastolaskelmissa.

Esimerkiksi kesäkuussa 2019 pohjoisen napapiirin alueen metsäpaloissa vapautui yhteensä 50 megatonnia hiilidioksidia ilmakehään. Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan määrä vastaa Ruotsin vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.

Tästä syystä "kylmät" metsät palavat

Metsäpalovaara pohjoisilla alueilla saattaa kuulostaa yllättävältä. Alaskassa on vuoden 2019 alkupuoliskolla havaittu yli 400 metsäpaloa, Siperiassa paloi kesä- ja heinäkuussa 17 miljoonaa hehtaaria metsää, ja Krasnojarskissa liekit ovat edelleen valloillaan. Lisää Siperian paloista.

Vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa, jossa ei luonnollisesti ole mukana tuoreita paloja, todettiin, että vastaavaa kehitystä ei ole koettu pohjoisilla alueilla 10 000 viime vuoden aikana.

Kylmillä alueilla metsää palaa lämpiminä kuukausina eli toukokuun ja lokakuun välisenä aikana.

Maailman ilmatieteen laitoksen mukaan Krasnojarskissa lämpötila oli kesä- ja heinäkuussa 2019 noin 10 astetta korkeampi kuin 30 vuoden keskimääräinen lämpötila. Tämän kesän lämpötilaa verrattiin vuosina 1981–2010 suoritettuihin mittauksiin.

Lämpötilan nousu, joka johtuu muun muassa ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä, johtaa siihen, että normaalisti kosteat ja rehevät metsät kuivuvat ja syttyvät pienestäkin kipinästä.

Metsäpalot syttyvät usein nuotioista, tupakanpumpeista tai roskista, jotka heijastavat auringon valoa ja aiheuttavat palon. Maasto- ja metsäpaloja myös sytytetään tahallisesti.

Kolme tekijää metsäpalovaaran taustalla

Syttyvä materia, lämpö ja tuli. Siinä kolme asiaa, jotka tarvitaan palon syttymiseen. Jos jokin niistä puuttuu, liekkejä ei näy, mutta jos kaikki kolme riskitekijää ovat samaan aikaan samassa paikassa, metsäpalovaara on todellinen.

Luonnollisesti syttyvä metsäpalo on harvinainen ilmiö, joka johtuu useimmiten salamaniskusta.

Kaikkiaan 84 prosenttia metsäpaloista on joko suoraan tai epäsuoraan ihmisen aiheuttamia. Näin todetaan vuonna 2017 tehdyssä Coloradon yliopiston tutkimuksessa, jossa käytiin läpi Yhdysvaltojen metsäpalot vuosina 1992–2012.

Lue myös:

Reindeer top
Ilmastonmuutos

80 000 poroa nääntyi nälkään

0 minuuttia
nb_u39 Kulkraft
Ilmastonmuutos

Ilmastokuolemat maksavat miljardeja

0 minuuttia
Ilmastonmuutos

Sokkiraportti: Arktiksen lämpötila nousee hurjasti

1 minuuttia
Suosituimmat

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!