Ilmasto

Kauhuskenaario: Maa lämpenee viisi astetta

200 miljoonaa ihmistä pakenee kuivuutta ja sään ääri-ilmiöitä. Tulevaisuus näyttää tältä, mutta kriisi on vielä vältettävissä, jos ruokaa viljellään kaupungeissa, pihvit ovat lihattomia ja autot kulkevat energiaylijäämällä.

Shutterstock

Vuosi 2099.

Arktinen merijää on hävinnyt jo aikaa sitten, ja planeetan suurimmista jäätiköistä Grönlannissa ja Etelämantereella valuu miljardeja kuutiometrejä sulamisvettä mereen.

Laajat alueet Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa ovat muuttuneet karuiksi kuumuusaavikoiksi, ja merenpinnan nousu ahtaa maapallon 11 miljardia asukasta kuin sillit suolaan lauhkeilla ilmastovyöhykkeillä.

Joka vuosi rankkasateet, pyörremyrskyt ja tulvat aiheuttavat tuhoa nopeasti supistuvilla viljelymailla, ja elintarvikkeista on pulaa.

Maapallo lämpenee viisi astetta

Keskilämpötila on noussut asteen sadassa vuodessa. Nousun ennustetaan kiihtyvän lähitulevaisuudessa siinä tapauksessa, että kasvihuonekaasujen päästöjä ei pienennetä.

Käyrä perustuu YK:n Climate Change 2013 – The Physical Science Basis -raporttiin.

Tällaiselta ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuus voi näyttää, jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan tätä menoa.

Planeetan keskilämpötila saattaa nousta pahimmassa tapauksessa yli viisi astetta tällä vuosisadalla. Se johtaa massiiviseen ilmastopakolaisuuteen, entistä pahempaan maailman nälkäongelmaan ja jatkuvaan selviytymistaisteluun ankarissa sääoloissa.

Päästömäärät vain lisääntyvät

Kuinka monta astetta lämpimämpää? Siitä huolimatta, että tutkijat ovat parantaneet ilmastomallejaan monelta osin viime vuosikymmeninä, heidän on yhä vaikea ennustaa tulevaisuutta, jossa kasvihuonekaasupäästöt pysyvät suurina.

Vaikka hiilidioksidin määrä tiedettäisiin täsmälleen, ilmaston kehityksestä on mahdoton sanoa mitään varmaa.

Epävarmuus johtuu muun muassa siitä, että ilmastomallit eivät ole täydellisiä. Ne voivat jäljitellä hyvin viime vuosisadan ilmastoa, kun tutkijat syöttävät tiedot ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksista, mittavista tulivuorenpurkauksista ja Auringon säteilyn vaihteluista.

Sen sijaan on yhä epäselvää, kuinka hyvin mallit hallitsevat tulevaisuuden, jossa kasvihuonekaasuja on enemmän ja jään määrä ja kasvipeitteen laajuus vaihtelevat suuresti. Lisäksi asiaan voivat vaikuttaa vielä tuntemattomat tekijät.

Vuonna 2018 hiilidioksidipäästöt kasvoivat 1,7 prosenttia verrattuna vuoteen 2017.

Kun tuntemattomia on monta, on vaikea laskea tarkasti, kuinka herkkä ilmasto on hiilidioksidille. Sadoista perusteellisista tutkimuksista huolimatta arviot siitä, paljonko keskilämpötila nousee, kun ilmakehän hiilidioksidimäärä kaksinkertaistuu, ovat summittaisia.

Suurin osa niistä sijoittuu suunnilleen 1,5:n ja 4,5 asteen haarukkaan.

Se, milloin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa kaksinkertaiseksi verrattuna teollistumista edeltävään aikaan, riippuu ihmiskunnan edesottamuksista nyt ja vastaisuudessa. Jos hiilidioksidipäästöt pysyvät nykytasolla, raja saavutetaan vuonna 2080.

Ja siinä tapauksessa, että kaikki maapallon 9,7 miljardia ihmistä elävät vuosisadan puoli­välissä niin kuin länsimaalaiset tänä päivänä, kaksinkertaistumiseen kuluu aikaa tuskin edes neljää vuosikymmentä.

Talo kelluu vedessä

Lämpimämmässä maailmassa tulvat yleistyvät. Jo nyt tulvariskialueille rakennetaan kelluvia taloja muun muassa Alankomaissa, ja niistä voi tulla tavallisin asuinmuoto suurissa osissa maailmaa.

Talo lepää perustuksillaan

Talolla on normaali kantava alusrakenne. Vettä läpäisemättömäksi rakennettu kellari on ikkunaton ja oveton. Talon viemäri liittyy viemäriverkkoon automaattisulun välityksellä.

Kellari toimii kellukkeena

Kun vesi nousee, ilman täyttämä kellari nostaa taloa ja viemäri sulkeutuu. Pumppu alkaa poistaa vettä. Talo painuu alaspäin sitä mukaa kuin vedenpinta laskee.

Monet maat ovat vähitellen ryhtymässä taisteluun ilmaston puolesta, mutta tuumasta on vaikea päästä toimeen.

Kansainvälisen energiajärjestön luvut paljastavat, että ihmiskunta käytti 2,3 prosenttia enemmän energiaa vuonna 2018 kuin edellisvuonna.

Luvuista käy ilmi myös, että kasvu menee enimmäkseen fossiilisten polttoaineiden tiliin, joten kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat vuodessa 1,7 prosenttia.

200 miljoonaa lähtee pakosalle

Kehityssuunta on siis väärä. Lämpeneminen tarkoittaa, että ilmakehä sisältää enemmän energiaa – ja tämä toimii myrskyjen käyttövoimana. Lisäksi lämpö johtaa sateiden runsastumiseen.

Tyypillisesti sateisilla seuduilla sataa entistä enemmän ja vähäsateisilla seuduilla kuivuus vain pahenee. Alavissa rannikkovaltioissa aletaan kärsiä toistuvista tulvista sekä sateiden että myrskyjen takia.

Mantereiden sisäosissa puolestaan pitkät, ankarat kuivuus- ja kuumuusjaksot voivat estää maatalouden harjoittamisen tyystin.

Ilmastonmuutos aiheuttaa hyvin todennäköisesti joukkopakolaisuutta. Kriisialueilta voi tutkimusten mukaan lähteä liikkeelle noin 200 miljoonaa ihmistä vuosisadan puolivälissä, ja pakolaismäärä vain kasvaa vuosisadan loppua kohti, ellei ilmastonmuutos pysy aisoissa. Pohjois-Eurooppa saa varmastikin osansa siirtolaisvirroista, sillä ennusteiden mukaan täällä maatalous ei kaadu.

Joissakin maissa vieraita voi olla lopulta enemmän kuin omaa väkeä.

Erikoiskasvit tuottavat pötyä pöytään

Satoisa maissi ja suolaa sietävä riisi helpottavat osaltaan jatkuvasti kasvavan ihmiskunnan ruokkimista.

Riittävä ruoantuotanto on tutkijoiden mukaan varmistettavissa kahdella tavalla, kun maatalous kärsii kuivuudesta ja tulvista. Ensinnäkin hehtaarilta saatavia satoja on yritettävä suurentaa.

Vuonna 2018 luotiin muuntogeeninen maissi, joka tuottaa 15 prosenttia enemmän syötävää kasvia kohti. Toiseksi viljelykäyttöön pitää saada alueita, jotka eivät nykyään siihen kelpaa. Tätä tarkoitusta varten on kehitetty riisi, joka menestyy suolaantuneessa maassa.

Suolaantumista aiheuttavat kuivuus, keinokastelu ja merivesi, joka voi myös päätyä pohjaveteen.

Toisin kuin lämpimämmillä vyöhykkeillä Euroopan pohjoisosissa maatalouden toimintaedellytykset saattavat jonkin aikaa jopa parantua, kun keskilämpötila nousee 1–2 astetta – muun muassa siksi, että maissin kaltaiset kasvit menestyvät paremmin.

Kuivuus ja muut sään ääri-ilmiöt pienentävät luultavasti hyötyä sitä mukaa kuin ilmasto lämpenee. Lisäksi lämpeneminen tuo mukanaan uusia pysyviä tuholaisia, koska monet lajit leviävät kohti pohjoista.

Niihin kuuluu esimerkiksi koloradonkuoriainen, joka voi tuhota perunasadon laajoilta alueilta. Koloradonkuoriainen pesiytyi Neuvostoliittoon vasta toisen maailmansodan aikana ja siitä lähtien se on ollut Itä-Euroopassa merkittävä viljelyriski. Muun muassa DDR:ssä koululaisia vietiin perunapelloille poimimaan näitä noin sentin pituisia kovakuoriaisia, jotka tunnistaa keltaisen selän mustista juovista.

Nykyään koloradonkuoriaisia esiintyy harvoin Saksan pohjoispuolella, eikä laji yleensä pysty talvehtimaan Suomen leveysasteilla. Kiinalaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan tilanne muuttuu ratkaisevasti Pohjolassa, kun keskilämpötila nousee 2–3 astetta.

Koloradokuoriainen leviää ilmastonmuutoksen seurauksena. Se tuhoaa perunoita, munakoisoja, tomaatteja ja luonnonvaraisia kasveja.

© Shutterstock

Lämpö tasoittaa tietä myös vaarallisia viruksia kantaville eläimille.

Sinikielitautivirusta (BTV) levittävät verta imevät polttiaiset, ja niiden ennustetaan ilmaston lämmetessä siirtyvän yhä pohjoisemmaksi. Sinikielitauti on muun muassa märehtijöiden, kuten nautojen, vuohien ja lampaiden, sairaus, jolla voi olla suuri merkitys lihantuotannolle.

Lämpeneminen saattaa lisätä myös ihmisten terveysuhkia, joiden varalta viranomaisten pitää varautua. Varautumista vaikeuttaa osaltaan se, että väestömäärä voi lyhyessä ajassa jopa moninkertaistua.

Patoja ja penkereitä suojaksi

Kasvava väestö ja supistuva viljelyala pakottavat ihmiskunnan etsimään uusia ratkaisuja myös nälkäongelmaan.

Muuntogeeniset ravintokasvit, jotka voivat menestyä huonoissakin kasvuolosuhteissa, lienevät välttämättömiä. Ja lihaa on kulutettava selvästi vähemmän, sillä sen tuottaminen vaatii valtavasti peltomaata.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan vuonna 2050 säästyy noin kuusi miljoonaa neliökilometriä maata, jos kasviruokavaliosta tulee vallitseva.

Lisäksi pitää panostaa tulvien ehkäisemiseen. Rannikkokaupungit tarvitsevat suojakseen patoja ja penkereitä, jotka pysäyttävät myrskytulvien vesimassat. Myrskytulvia voi syntyä voimakkaiden matalapaineiden yhteydessä syksyisin ja talvisin myös Euroopan pohjoisosissa. Patojen ja penkereiden merkitys kasvaa rannikkoseuduilla sitä mukaa kuin merenpinta nousee. Nousuvauhti saattaa ennusteiden mukaan olla jopa viisi senttiä vuodessa.

Luonto asettaa myös asumiselle uusia vaatimuksia. Talojen ja niiden ovien ja ikkunoiden tulee kestää myrskyjä, ja viherkattojen avulla voidaan estää sisätiloja kuumenemasta kovilla helteillä.

Espanjalaistutkimuksen mukaan kasvipeitteinen katto leikkaa 60 prosenttia sisään siirtyvästä lämmöstä. Tällainen viilennyskeino voi olla tarpeellinen Suomenkin leveysasteilla, mutta se on erityisen merkittävä siellä, missä lämpötila pysyy kesäisin vuorokauden ympäri yli 25 asteessa.

Laser pelastaa lennot

llmasto, jolle ovat tyypillisiä runsaat sateet, korkea lämpötila ja voimakkaat myrsyt, aiheuttaa ongelmia kaikenlaiselle liikenteelle. Rei'itetyt tiet, valkoiset ratakiskot ja laserit auttavat ajoneuvot tästäkin eteenpäin paikasta toiseen.

Tiet nielevät tulvaveden

Tavallinen asfaltti on niin tiivistä, että vesi virtaa sitä pitkin viemäriin tai ojaan. Useat yritykset kehittävät sille huokoista vaihtoehtoa, joka päästää vettä lävitseen niin tehokkaasti, ettei ainakaan sadevettä kerry tien pinnalle.

Valkoiset kiskot säilyttävät muotonsa

Kun on kuumaa ja lämpötila vaihtelee nopeasti, voi syntyä hellekäyrä: ratakiskojen vääntyminen mutkalle. Lämpölaajenemisen haittoja voidaan ehkäistä vähemmän kuumenevilla valkoisilla kiskoilla ja myötäävillä kiinnitysosilla.

Laserilla varustettu kone väistää ilmakuopat

Maapallon lämpeneminen lisää ilmakehän häiriöitä ja turbulenssia. Japanin avaruusjärjestön kehittämä laserjärjestelmä bongaa yleensä näkymättömän turbulenssin 15 kilometrin päästä. Niinpä kone voi kiertää alueen taakse.

Jos uusiutumattomia energialähteitä käytetään entiseen malliin, öljy- ja kaasuvarat kuluvat loppuun. Hätäratkaisuna energiantuotannossa voidaan turvautua hiilivoimaan niin kuin 200 vuotta sitten.

Kivihiiltä riittää maailmassa, ja sitä on paljon esimerkiksi Saksan ja Puolan vanhoissa kaivoksissa. Kivihiili on kuitenkin hyvin saastuttava polttoaine, joten muun muassa noki ja rikki on poistettava savukaasuista tehokkaasti. Tällainen puhdistus saattaa viedä 30 prosenttia tuotettavasta energiasta.

Todennäköisesti vihreä energia on ihmiskunnan viimeinen mahdollisuus – siitäkin huolimatta, että jatkuvasti yleistyvät sään ääri-ilmiöt aiheuttavat tuuli- ja aurinkovoimaloissa ylimääräisiä kuluja.

Keskilämpötilan nouseminen viidellä asteella on vielä epävarmaa, mutta useat tutkimukset vihjaavat, että merkittävä lämpeneminen on tuskin vältettävissä, jos nyt ei toimita.

Ja jo 1–2 asteen nousulla on vakavia seurauksia.

Niin tai näin, tekninen kehitys tulee enimmäkseen liittymään ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja hallintaan, jotta ihmiskunta pystyy varmistamaan edes perustarpeidensa tyydyttämisen.

Ilmastotutkija Katherine Richardson vertaa kuitenkin tätä lähestymistapaa hengenvaarallisen tulehduksen hoitamiseen särkylääkkeellä, vaikka tarjolla on antibiootti – uusiutuva energia.

Toivoa on

Onneksi voimme vielä tehdä paljonkin, jotta ilmastonmuutoken kauhuskenaario ei muutu todeksi. Alla olevassa artikkelissa kerromme, miltä vuosi 2099 voi näyttää, jos me toimimme - nyt.

Tässä on ihanneskenaario vuodelle 2099:

Lue myös:

Ilmastonmuutos

Satelliitit paljastivat maapallon vihertyvän

2 minuuttia
Ilmastolaskuri
Ilmastonmuutos

Pelasta Maa kahdessa minuutissa?

2 minuuttia
Ilmasto
Ilmastonmuutos

Laske: Tältä näyttää tulevaisuuden ilmasto

3 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!