Ihanneskenaario: Näin vältymme ilmastokatastrofilta

Maapallon lämpötila nousee nopeasti, ja luvassa on voimakkaita myrskyjä, pakolaisvirtoja ja nälänhätää. Jos vihreään teknologiaan panostetaan, kehitystä voidaan jarruttaa ja se voidaan jopa kääntää muutaman vuosikymmenen kuluessa.

Vuosi 2099.

Tänäkin vuonna keskilämpötila on laskenut hieman.

Etelä-Amerikassa sademetsä laajenee jälleen, ja eri puolilla maapalloa otetaan entistä aavikkoa maatalouskäyttöön. Arktisella alueella esiintyy myös kesällä vähän merijäätä.

Kansainvälisellä yhteistyöllä on onnistuttu laskemaan keskilämpötila tasolle, joka on vain 1,5 astetta korkeampi kuin teollistumista edeltävänä aikana.

Ilmasto on lämmennyt vain 0,5 astetta

Maapallon lämpötila kohoaa nykyisin nopeasti, mutta jos otamme nopeasti käyttön vihreä tekniikkaa, voimme jarruttaa kehitystä ja jopa kääntää sen kulun muutaman vuosikymmenen päästä.

Kaavio perustuu YK:n Global Warming of 1.5°C -erikoisraporttiin.

Tällaiselta ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuus voi näyttää, jos toimitaan nyt.

Vuonna 2015 solmittiin kansainvälinen sopimus, jolla tavoitellaan lämpenemisen jäämistä juuri 1,5 asteeseen. Keskilämpötila on jo noussut asteen teollistumista edeltävästä ajasta, joten kipuraja on enää puolen asteen päässä.

Tavoitteen saavuttaminen vaatii ennen kaikkea hiilidioksidipäästöjen rankkaa vähentämistä, mutta muitakin toimenpiteitä tarvitaan, sillä vaikka päästöt loppuisivat heti, ilmakehän hiilidioksidi jatkaa maapallon lämmittämistä ehkä jopa yli kipurajan.

Maapallo hyödyntää lämmitystä

Nykyään koettava lämpeneminen on seurausta siitä, että energiantuotanto, maatalous ja liikenne aiheuttavat paljon kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin ja metaanin, päästöjä.

Kaasut sieppaavat osan maapallon lämpösäteilystä ja palauttavat sitä maahan. Kun kaasujen määrä kasvaa, maapallolta ei häviä avaruuteen yhtä paljon lämpöä kuin ennen, joten se lämpenee.

Ilmakehässä on nyt 45 prosenttia enemmän hiilidioksidia ja 150 prosenttia enemmän metaania kuin parisataa vuotta sitten.

Lämpötila jatkaa jonkin aikaa kohoamistaan, vaikka hiilidioksidipäästöt pysäytettäisiin.

Vuoden 2015 kansainvälinen ilmastosopimus, jossa tavoitteeksi asetettiin enintään 1,5 asteen lämpeneminen, saattoi olla liian toiveikas, sillä osa asiantuntijoista katsoo tilanteen jo karanneen käsistä.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut 280 miljoonasosasta yli 410 miljoonasosaan, mutta maapallon lämpötila ei ole vielä vakiintunut sen myötä. Toisin sanoen lämpeneminen jatkuu, vaikkei hiilidioksiditaso tästä muuttuisi – ilmeisesti ainakin 1,5 asteen verran.

Tavoitteena ei voi siten olla enää estää keskilämpötilaa nousemasta yli 1,5 astetta. Raja rikkoutuu todennäköisesti jo lähivuosikymmeninä, ja siksi on mielekkäämpää pyrkiä ennen vuosisadan loppua vakauttamaan maapallon keskilämpötila sille tasolle, että ero teollistumista edeltävään aikaan on enintään 1,5 astetta.

Tilanteeseen voidaan päästä paitsi leikkaamalla rajusti hiilidioksidipäästöjä myös poistamalla aktiivisesti kasvihuonekaasuja ilmakehästä.

Costa Rica näyttää muille mallia

Asiantuntija-arvioiden mukaan keskilämpötilan vakauttaminen vuosisadan lopulla edellyttää, että hiilidioksidipäästöt ovat alle 2,1 tonnia henkilöä kohti vuodessa.

Jotkin valtiot – muun muassa Afrikassa ja Etelä- Amerikassa – ovat nykyään tällä tasolla, mutta monet maat ovat kaukana siitä.

Länsi-Euroopassa luku on 3–6 kertaa niin suuri, ja Pohjois-Amerikassa ja Australiassa päästöt ovat noin kahdeksankertaiset. Kaikkien maapallon asukkaiden keskiarvo on tätä nykyä suunnilleen viisi tonnia vuodessa.

Asunto pitää lämmön sisällään

vLänsimaissa energiasta kuluu 40 prosenttia asuntojen lämmittämiseen. Tulevaisuudessa älykkäät termostaatit, lämmön talteenotto ja aurinkopaneelit tekevät asunnoista ulkopuolisesta energiasta riippumattomia.

Shutterstock

Kierrätys

Lämmönvaihdin lämmittää tuloilmaa poistoilmasta talteen ottamallaan lämmöllä.

Shutterstock

Eristys

Jopa 50-senttinen eristekerros estää sisätiloja kylmenemästä ja kuumenemasta.

Shutterstock

Kolmikerroksiset lasit

Moninkertainen ikkuna vähentää lämmönhukkaa pidättämättä valoa.

Shutterstock

Aurinkosähkö

Aurinkopaneelit tuottavat sähköä sekä talon järjestelmien että asujien tarpeisiin.

Shutterstock

Poissaolo

Älykäs ohjausjärjestelmä laskee lämpötilaa, kun ketään ei ole kotona.

Shutterstock

Lämmönsäätö

Lämpöpumput tarvittaessa lämmittävät sisätiloja talvisin ja viilentävät niitä kesäisin.

Shutterstock

Päästöjen vähentäminen vaatii energialähteiden vaihtamista päästöttömiksi. Muutos on jo käynnissä, mutta se kaipaa lisää vauhtia.

Esimerkiksi Islannissa, Norjassa ja Costa Ricassa ollaan jo hyvin lähellä sataprosenttisen puhdasta sähköntuotantoa, ja yhdysvaltalaiset tutkijat arvioivat muun maailman pystyvän samaan vuosisadan puoliväliin mennessä.

Jos nyt panostetaan toden teolla vihreään energiaan, voidaan ennen vuotta 2100 luoda maailmanlaajuinen verkko, joka tuottaa ja jakaa puhdasta sähköä jatkuvasti.

Päiväntasaajan seutu vastaa aurinkovoimasta, ja pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon länsituulten vyöhyke vastaa tuulivoimasta. Tällainen järjestelmä vähentäisi muiden voimaloiden tarvetta.

Lisäksi fossiilisista liikennepolttoaineista tulisi suurimmaksi osaksi luopua. Useissa Euroopan maissa on nykyään edullisempaa ajaa sähköllä kuin bensiinillä ja sähköautot yleistyvät kovaa vauhtia, mutta edelläkävijämaissakin niiden osuus autokannasta on vielä vain muutamia prosentteja.

Jotta sähköauton hankinta olisi oikea ilmastoteko, akkuja ja niiden valmistusta pitää kehittää ympäristöystävällisemmäksi. Akkuongelman ratkaisuksi on ehdotettu vedyllä toimivaa polttokennoa.

Sitä pidetään lupaavana vaihtoehtona, mutta sen tekniikka vaatii vielä hiomista ja vetytalouden toteutuminen on monen mutkan takana.

Joukkoliikennettä henkilöautoilla

1 / 4

undefined

1234

Euroopassa noin 30 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä on peräisin liikenteestä, ja suurin syypää on auto. Ongelman voivat ratkaista älykäs vetyautojärjestelmä.

© Michelin

Merkittäviin hiilidioksidipäästöjen aiheuttajiin kuuluu myös betoniteollisuus. Sen osuus kaikista hiilidioksidipäästöistä on noin kahdeksan prosenttia eli kolminkertainen lentoliikenteeseen verrattuna. Markkinoille on tulossa ilmaston kannalta parempia betoniaineksia, kuten biosementti, joka valmistetaan pieneliöiden avulla.

Viime vuosina on kokeiltu myös betonin korvaamista puulla, ja uudet rakenne- ja materiaaliratkaisut mahdollistavat 85 metriä korkeiden, 18-kerroksisten puutalojen rakentamisen. Tähän strategiaan kohdistuu paljon odotuksia, sillä puut sitovat aktiivisesti hiilidioksidia ilmakehästä ja hiili varastoituu pitkäksi aikaa puurakenteisiin.

Vaikka betonia käytetään entistä enemmän lähitulevaisuudessa, Kansainvälisen energiajärjestön mukaan betoniteollisuus voi pienentää hiilidioksidipäästöjään yli 25 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Keinoja ovat muun muassa tuotantovaiheessa vapautuvien kaasujen keräys ja varastointi.

Metsät nielevät ahnaasti hiiltä

Tekniikan puolesta pystyttäisiin jo nyt pienentämään rajusti hiilidioksidipäästöjä, ja uusia keksintöjä, jotka mahdollistavat kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamisen, tehdään jatkuvasti.

Useissa tutkimuksissa on kuitenkin päädytty siihen tulokseen, että on välttämätöntä poistaa aktiivisesti hiilidioksidia ilmakehästä, jos lämpenemisen halutaan pysähtyvän 1,5 asteeseen.

Siitä huolimatta, että useita mullistavia menetelmiä testataan eri puolilla maapalloa, on yhä epäselvää, onko itse pääongelma ratkaistavissa niillä.

Onneksi on olemassa helppo ja taatusti tepsivä keino, jota voidaan käyttää heti laajasti: kokonaismetsäalan kasvattaminen istuttamalla puita.

Lue YK:n raportti siitä, miten voimme rajoittaa ilmaston lämpenemistä, täältä.

Kansainvälinen tutkijaryhmä totesi vuonna 2017, että hävinneiden metsien palauttamisella ja metsänsuojelulla voidaan poistaa yli seitsemän gigatonnia hiilidioksidia ilmakehästä joka vuosi. Se on enemmän kuin Pohjois-Amerikan vuotuiset päästöt. Määrä on kaksinkertaistettavissa sillä, että lihansyöjät muuttavat ruokavaliotaan.

Yhdysvaltalaiset vaativat tutkitusti nykyisillä ravintotottumuksillaan kahdeksankertaisesti maatalousmaata verrattuna siihen, että he tyydyttäisivät nälkänsä kasvisruoalla. Etenkin naudanlihan tuotanto saa tylyn tuomion: sen vaatima maa-ala on 28-kertainen siipikarjatalouteen verrattuna. Luopumalla naudoista vapautettaisiin paljon peltoja ja laitumia metsitettäväksi.

Kaupunkilaiset viljelevät

Uudet laajat metsäalat voivat sitoa ilmakehästä hiilidioksidia, ja jotta puille saadaan tilaa, on sitä nipistettävä maanviljelymaasta. Se taas onnistuu pienentämällä lihansyöntiä, siirtämällä osa viljelyä talojen katoille ja perustamalla kaupunkeihin isoja kasvihuoneita sekä lisäämällä kalan syöntiä. Näillä tavoilla voidaan saada enemmän elintarvikkeita vähemmillä päästöillä ja työpanoksella.

Uloste lannoittaa kasveja

Veteen kertyy kasvien tarvitsemia ravinteita, kun kalat ulostavat ja virtsaavat. Viljelyyn sopivat esimerkiksi helppohoitoiset, nopeakasvuiset monnit.

Kasvit puhdistavat vettä

Kasvit ottavat juurillaan ravinteita vedestä ja kasvavat hyvin. Prosessi puhdistaa vettä, joten se voidaan johtaa samoin tein takaisin kala-altaaseen.

Pihvin jättämistä pois lautaselta helpottavat erilaiset lihankorvikkeet. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Impossible Foods -yhtiön kasvipohjainen tuote, joka muistuttaa erehdyttävästi lihaa rakenteeltaan, maultaan, suutuntumaltaan ja ulkonäöltään, herätti vuonna 2019 paljon kiinnostusta USA:n merkittävimpiin kuuluvilla teknologiapäivillä.

Tuote perustuu siihen, että lihan ominaislaadun taustalla olevat proteiinit on tunnistettu ja korvattu vastaavilla kasvikunnan proteiineilla. Yritys tuottaa osan proteiineista muuntogeenisen hiivan avulla.

Sijoitus tulevaisuuteen kannattaa

Maailma muuttuu vuoteen 2099 mennessä paljon, tehtiinpä sitten mitä tahansa. Panostamalla vihreään energiaan ja ekologisesti kestäviin materiaaleihin ja elintarvikkeisiin voidaan taata tulevaisuus, jossa ihmiskunta ei ole täysin säiden armoilla.

Maapallo jatkaa luultavasti lämpenemistään jonkin aikaa ihmisten ponnisteluista huolimatta.Keskilämpötila nousee puoli astetta, ja osa arktisista alueista voi lämmetä jopa yli kolme astetta. Vaihtoehtoista tulevaisuutta leimaa ilmasto, joka pakottaa ihmiskunnan äärimmäisillä sääolosuhteillaan jatkuvaan – ja kalliiseen – selviytymistaisteluun.

Tuoreen laskelman mukaan sijoittamalla nyt vihreään teknologiaan vuosisadan lopulla säästetään 0,2 biljoonaa euroa vuodessa.

Lue myös:

Ilmasto
Ilmastonmuutos

Kauhuskenaario: Maa lämpenee viisi astetta

9 minuuttia
Top 5 CO2
Ilmastonmuutos

Suurimmat CO2-päästöjen aiheuttajat

1 minuuttia
Jäätiköiden sulamisen seuraukset
Ilmastonmuutos

Mitä tapahtuisi, jos kaikki maapallon jäätiköt sulaisivat?

1 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!