Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Joukkotuho voi alkaa jo vuonna 2030

ILMASTONMUUTOS: Jos ilmaston lämpeneminen tuhoaa tiettyjä eliölajeja, tuloksena voi olla ketjureaktio, joka romahduttaa kokonaisia ekosysteemejä pelättyäkin nopeammin. Ketjureaktio voi alkaa jo vuonna 2030, varoittaa tuore tutkimus.

Shuttersrtock

Viime vuosina eri puolilla maailmaa on tehty huolestuttavia havaintoja. Alaskan rannikolle on ajatunut tuhansia kuolleita merilintuja, hylkeitä ja valaita, ja Australian Ison valliriutan koralleissa on havaittu vaarallista kalpenemista kolmannen kerran viiden vuoden kuluessa.

Tutkijat ovat laajalti yhtä mieltä siitä, että ilmiöt johtuvat ilmastonmuutoksesta. Osa tutkijoista uskoo jopa, että ne voivat olla merkki maailmanlaajuisesta ekosysteemien romahtamisesta.

Nature-tiedeaikakauslehdessä julkaistu tutkimus antaa osviittaa siitä, miten lähellä tuho voi olla ja miten se etenee.

Joukkotuho voi alkaa 2030

Usein ilmastonmuutoksen seuraukset kuvitellaan asteittain eteneväksi tapahtumaketjuksi. Uuden tutkimuksen mukaan ekosysteemit eivät kuitenkaan murene hiljalleen vaan romahtavat äkkirysäyksellä.

Kun ilmaston lämpeneminen vaikuttaa alueeseen, jossa lajit ovat sopeutuneet elämään yhdessä vakaissa olosuhteissa, eläimet yrittävät sopeutua muutokseen, mutta kaikilta se ei onnistu. Kaikki lajit eivät voi etsiä suotuisampia seutuja, ja osa niistä tuhoutuu.

Seurauksena voi olla toisistaan riippuvaisten lajien ketjutuho. Jos ilmastosta tulee liian lämmin mehiläisille, kasvit menettävät pölyttäjänsä, ja silloin kasvit eivät pysty lisääntymään.

Eteläafrikkalais-brittiläis-yhdysvaltalaisena yhteistyönä syntyneessä tutkimuksessa käytiin läpi yli 30 000 kala-, kasvi-, nisäkäs-, matelija- ja sammakkoeläinlajia ja arvioitiin, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa niiden ekosysteemeihin.

Jos ilmastonmuutos etenee nykytahtia trooppisten sademetsien tuho voi alkaa jo vuonna 2030, sillä monet päiväntasaajan seudulla elävät lajit ovat jo nyt lämmönsietokykynsä äärirajoilla. Muilla leveysasteilla romahdus voi tulla vuoden 2050 tienoilla.

Pariisin sopimus auttaa vähän

Samalla tavalla kuin koronatartuntojen käyrää yritetään madaltaa niin, että epidemia pysyy hallinnassa, ekosysteemien tuhoa voidaan hidastaa pitämällä lämpötilan nousu kurissa.

Jos ilmaston lämpeneminen saadaan pidettyä alle kahdessa asteessa, kuten Pariisin sopimuksessa on säädetty, tutkijat saavat lisäaikaa etsiä keinoja ekosysteemien tuhon estämiseksi.

Mitä enemmän ilmastonmuutosta pystytään jarruttamaan, sitä enemmän aikaa ihmiskunnalla on perustaa suojelualueita ja auttaa eläimiä muuttamaan uusille alueille. Ehkä tutkijat voivat myös auttaa luontoa kestämään uusia oloja. Erilaisia koralleja risteyttämällä on jo saatu aikaan uusia korallityyppejä, jotka kestävät entistä lämpimämpää merivettä.

Työhön kuluu kuitenkin vuosikymmeniä.

Lue myös:

Ilmastonmuutos

Ilmasto­kriisin aikapommit

11 minuuttia
Top 5 CO2
Ilmastonmuutos

Suurimmat CO2-päästöjen aiheuttajat

4 minuuttia
Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos: Meitä uhkaa valtava ketjureaktio

4 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota