Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Jääkausi maapallolla

Jääkausi – mikä on jääkausi?

Jääkaudet ovat toistuva ilmiö, joka johtuu pienistä muutoksista Maan kiertoliikkeessä Auringon ympäri. Ilmastonmuutos on kuitenkin lykännyt planeetan pakastumisen epämääräiseen tulevaisuuteen.

Shutterstock

Mikä on jääkausi?

Jääkausi on ajanjakso, jolloin maapallon keskilämpötila laskee niin paljon, että napajäät ja jäätiköt kasvavat ja leviävät laajalle alueelle.

Noin 4,5 miljardia vuotta olemassa ollut maapallo on kokenut ainakin viisi suurta jääkautta.

Jokainen suuri jääkausi kesti miljoonia vuosia, ja on arvioitu, että Maa on ollut jopa neljäsosan olemassaoloajastaan jääkauden kourissa.

Viimeinen suuri jääkausi alkoi 2,6 miljoonaa vuotta sitten, eikä se ole vielä päättynyt. Toisin sanoen nykyään eletään jääkautta.

Suurten jääkausien välillä Maa on täysin jäätön, ja – kuten tunnettua – maapallolla on yhä jäätä. Noin kymmenesosa planeetan maa-alueista on jään peitossa.

Suuret jääkaudet koostuvat pienempien jääkausien, tuhansia vuosia kestävien jäätiköitymisvaiheiden, sarjasta. Sitä katkovat lämpimät välivaiheet, interglasiaalit, joiden aikana pysyvän jään määrä pienenee.

Mikä on viime jääkausi?

Viimeinen pienempi jääkausi loppui noin 11 500 vuotta sitten, ja sitä seurasi lämpenemisjakso, joka jatkuu vieläkin. Tästä käytetään myös nimitystä holoseeni.

Veiksel, joksi viime jääkautta kutsutaan, saavutti huippunsa vajaat 22 000 vuotta sitten. Silloin jään peitossa olivat koko Pohjola lukuun ottamatta pientä osaa Tanskasta, Pohjois-Venäjä, Grönlanti ja suuri osa Pohjois-Amerikasta.

Kartta Veiksel-jääkaudesta

Viime jääkausi, Veiksel, peitti jäällä melkein koko Pohjois-Euroopan, ennen kuin interglasiaali alkoi noin 11 500 vuotta sitten.

© Ulamm

Kun lämpeneminen alkoi, jää hupeni, sulamisvesi nosti merenpintaa ja maasto sai nykyiset muotonsa.

Lämpenemisellä oli kuitenkin kääntöpuolensa.

Jääkauden loppuessa noin kolmasosa isoista nisäkäslajeista kuoli sukupuuttoon. Niihin kuuluivat sapelihammaskissat ja mammutit.

Mammutteja lumipeitteisellä ruohoarolla

Kun viime jääkausi loppui noin 11 500 vuotta sitten, mammutit hävisivät.

© Shutterstock

Mikä aiheuttaa jääkauden?

Jääkausien tulemisen ja menemisen määrää Maan kierto Auringon ympäri. Rata vaihtelee soikeasta melkein pyöreään, ja Maan akseli muuttaa vähän kulmaansa.

Vaihtelu vaikuttaa siihen, paljonko auringonsäteilyä pääsee maanpinnalle eri leveyspiireillä, ja siten siihen, kuinka kylmää tai lämmintä on.

Kyse on niin sanotuista Milankovićin jaksoista. Ne kuvasi ensimmäisenä serbialainen geofyysikko Milutin Milanković 1930-luvulla.

Milankovićin mukaan Maan liikkeessä esiintyy kolme jaksoittaista vaihtelua:

  • Eksentrisyys – Maan kiertoradan muoto muuttuu.
  • Inklinaatio – Maan akselin kaltevuuskulma muuttuu.
  • Prekessio – Maan akselin hyrräliike muuttuu.

Jaksot ovat suunnilleen 100 000, 41 000 ja 21 000 vuotta pitkiä.

Jaksot aiheuttavat monimutkaisella tavalla muutoksia eri puolille maapalloa eri vuodenaikoina saapuvan energian määrään. Nimenomaan tämä vaihtelu tasoittaa tietä sille voimakkaalle viilenemiselle, josta seuraa jääkausi.

Ilmastontutkijat ovat nykyään yksimielisiä siitä, että jääkauden alku ajoittuu kauteen, jolloin suunnilleen 65. leveyspiirille tulee kesäisin hyvin vähän auringon säteilyenergiaa.

Kun lumi ei sula kesällä, maahan imeytyy vähemmän auringonsäteitä, koska lumivalkoinen pinta heijastaa valoa avaruuteen. Tämä voimistaa viilenemistä, joka on alkanut siksi, että Maan kierrossa Auringon ympäri on tapahtunut muutoksia.

Näin jääkausi alkaa

Maan radassa tapahtuu muutoksia noin 100 000:n, 41 000:n ja 21 000 vuoden jaksoina. Muutokset vaikuttavat auringonsäteilyn määrään ja edistävät sitä kautta jääkauden alkamista.

Milloin seuraava jääkausi alkaa?

Interglasiaalit kestävät yleensä 10 000–30 000 vuotta. Kun nykyisen kaltainen lämmin välikausi päättyy, planeetta palaa pakastimeen. Alkaa 90 000–100 000 vuoden pituinen jääkausi.

Koska viime jääkausi loppui 11 500 vuotta sitten, seuraava on jo tulossa – ainakin teoriassa.

Asiantuntijoiden mukaan tällä haavaa ei tarvitse kuitenkaan pelätä jatkuvaa talvea. Ihmistoiminnasta johtuva maapallon keskilämpötilan nousu voi nimittäin torjua tehokkaasti luonnollisesti lähestyvää jääkautta.

YK:n ilmastopaneeli, IPCC, arvioi seuraavan jäätiköitymisvaiheen koittavan pohjoisella pallonpuoliskolla vasta noin 30 000 vuoden kuluttua.

Paleoklimatologi Michael Sandstrom New Yorkissa toimivasta Columbian yliopistosta on selvittänyt, paljonko ilmakehässä on hiilidioksidia lämpimillä ja kylmillä kausilla. Hänen mukaansa seuraavaa jääkautta saadaan odottaa. ”Ilmakehään päästetään niin paljon hiilidioksidia, että jääkausi ei ala todennäköisesti 100 000 vuoteen”, hän totesi Live Science -verkkosivustolla vuonna 2017.

Pieni jääkausi jähmetti Euroopan

Vuosina 1450–1850 eri puolilla maailmaa – ja etenkin Euroopassa – kärsittiin poikkeuksellisesta kylmyydestä. Ajanjaksosta puhutaan usein pienenä jääkautena.

Keskilämpötila oli noin 1,5 astetta nykyistä matalampi, eikä yhtä kylmää ollut ollut sen jälkeen, kun ”oikea” jääkausi oli päättynyt 11 500 vuotta sitten.

Pienen jääkauden kylmimmät vuodet ajoittuivat vuosien 1645 ja 1715 väliin. Euroopan länsiosat joutuivat hyytävään syleilyyn, ja miljoonat ihmiset paleltuivat kuoliaaksi tai nääntyivät nälkään.

Linnut muuttuivat jääpuikoiksi ja putosivat taivaalta. Kaikkialla Euroopassa sadot tuhoutuivat, ja kato aiheutti nälänhädän. Eivätkä jäät lähteneet.

Englannissa ihmeteltiin vesistöjen jäätymistä 1683–1684. Tilastojen mukaan tuolloinen talvi oli kaikkien aikojen kylmin.

Thames oli jäässä kaksi kuukautta, ja jään paksuudeksi mitattiin 28 senttiä.

Pieni jääkausi Euroopassa

Lontoon läpi virtaava Thames jäätyi monta kertaa pienen jääkauden aikana. Silloin järjestettiin pakkasmarkkinoita, frost fairs.

© Thomas Wyke

Länsi-Euroopan harvinaisen ankariin talviin pienen jääkauden aikana oli useita syitä.

Monissa tutkimuksissa on viitattu esimerkiksi voimakkaan tuliperäisen toiminnan aiheuttamaan ilmaston kylmenemiseen tuolloin.

Suuressa tulivuorenpurkauksessa nousee ilmakehään miljoonia kuutiometrejä tuhkaa ja rikkidioksidia, jotka voivat estää auringonsäteitä pääsemästä lämmittämään maanpintaa vuosien ajan.

Lisäksi kylmenemisen on arveltu johtuneen ensisijaisesti siitä, että Aurinko ei ollut tuolloin kovin aktiivinen.

Lontoon University Collegen ja Leedsin yliopiston tutkijat esittivät vuonna 2018 vaihtoehtoisen selityksen pienelle jääkaudelle: Amerikan alkuperäisasukkaiden hävittämisen.

Ennen eurooppalaisten saapumista Amerikkaan mantereella eli noin 60 miljoonaa ihmistä. Vuosien 1492 ja 1600 välillä 90 prosenttia alkuperäisasukkaista kuoli sotien ja etenkin siirtolaisten levittämien sairauksien vuoksi.

Väestöromahduksen jälkeen viljelymaat, joita oli miljoonia hehtaareita, metsittyivät. Uudet puut sitoivat niin paljon hiilidioksidia ilmakehästä, että lämpötila laski 0,15 astetta, totesivat tutkijat.

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota