Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Pingviineillä on nyt noin 500 000 neliökilometriä vähemmän seisoskelupinta-alaa kuin vuosi sitten samaan aikaan. Lukema on uusi pohjakosketus.

© Shutterstock
Luonto - Ilmastonmuutos

Antarktis sulaa: Merijää kutistui ennätyspieneksi

Antarktis on pitkään pannut kampoihin ilmaston lämpenemiselle, mutta nyt jääjättiläinenkin alkaa horjua. Mannerta ympäröivä merijääalue on huvennut kaikkien aikojen pienimmäksi.

Nasan valvontasatelliiteilla ei ollut tässä kuussa hyviä uutisia: Antarktista ympäröivä merijää kutistui vuoden 2017 ensimmäisten kuukausien aikana vuoteen 1979 yltävän mittaushistorian pienimmäksi.

  1. helmikuuta 2017 Antarktiksen ympärillä oli vain 2,2 miljoonaa neliökilometriä merijäätä, kun sitä oli viime vuonna samaan aikaan 2,7 miljoonaa neliökilometriä.

Antarktinen merijää oli vuoden 2017 alkukuukausina (turkoosi käyrä) pienempi kuin aiempana ennätysvuonna 1997 (vihreä käyrä). Merijään mediaanilaajuus vuosina 1981–2010 näkyy kaaviossa harmaana käyränä. Lähde: NSIDC (Yhdysvaltain lumi- ja jäätietokeskus).

Etelämantereesta on tullut epävakaa

Sulaminen huolestuttaa tutkijoita, jotka ovat jo pitkään tienneet, että arktinen merijää kutistuu nopeasti, mutta eteläisiä jäitä koskevat tiedot ovat pitkään olleet epäjohdonmukaisia.

Siellä sulaminen ja jäätyminen ovat vaihdelleet epäsäännöllisesti vuosikymmenten ajan, ja joinakin vuosina – esimerkiksi vuonna 2012 – jäätilanne on vaikuttanut jopa hyvältä.

Hyville uutisille tuli nyt kuitenkin loppu.

”[Uudet luvut] ovat merkki siitä, että Etelämanner on muuttunut korkeampien lämpötilojen vuoksi epävakaaksi”, sanoo meteorologi ja ilmastoasiantuntija Jesper Theilgaard uutistoimisto Ritzaulle.

Dominoilmiö uhkaa jäämassoja – ja planeettaa

Sulamisen seuraukset näkyvät ja tuntuvat.

Etelämannerta ympäröivästä merijäästä uhkaa irrota suuria jäälauttoja – niin tapahtuu parhaillaan – ja se voi pahimmassa tapauksessa tarkoittaa jättimäisten merijääalueiden murtumista ja katoamista.

Länsi-Antarktiksen edustan merijäästä on parhaillaan irtoamassa Balin saaren kokoinen jäälautta.

© NASA

Merijään häviäminen saa meriveden lämpötilan nousuun, koska sula vesi imee itseensä enemmän lämpöä kuin jää. Samalla kuivalla maalla sijaitsevien jäätiköiden häviäminen vie mennessään jään tarjoaman eristekerroksen.

Ilmiöiden yhteisvaikutus voi olla katastrofaalinen. Jos mannerjäät alkavat sulaa, merenpinnat nousevat merkittävästi. Myös ilmakehä lämpenee entisestään, kun jään alta paljastunut maa pääsee varaamaan itseensä lämpöä.

Lue myös:

Sairaudet

Espanjantauti ja korona: Nämä ovat ratkaisevat erot

13 minuuttia
Lääketieteellinen tekniikka

HYVIÄ UUTISIA: Luvassa ehkä yleisrokote kaikkiin influenssoihin

2 minuuttia
Lääketiede

Vanha konsti voi auttaa kukistamaan koronan

4 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota