Monsuunisateet ovat olleet tänä vuonna poikkeuksellisen rankkoja Pohjois-Australiassa, missä monet talot ja asuinalueet ovat jääneet tulvien alle. Useilla seuduilla on nähty veden peittämillä kaduilla krokotiileja ja käärmeitä. Kuvassa makean veden krokotiili on kavunnut puuhun Townsvillessä Pohjois-Australiassa.

© Facebook
Luonto

Hurjat tulvat: Krokotiilit nousevat kaduille Australiassa

Pohjois-Australiassa on saatu viikossa yhtä paljon vettä kuin Suomessa keskimäärin hieman alle kolmessa vuodessa. Sade on muuttanut kadut joiksi, joilla vastaan tulee krokotiilejä, käärmeitä ja myrkyllistä viemärivettä. Äärimmäiset sademäärät ovat todennäköisesti yksi seuraus siitä, että ilmastonmuutos voimistaa luonnon jo ennestäänkin väkeviä voimia.

"Krokotiilejä isäni talon ajotiellä – älkää menkö veteen!" Näin kirjoitti Erin Hahn, kun hän sunnuntaina jakoi Facebookissa kuvan hämärästä ajotiestä, josta erottuvat krokotiilin ääriviivat. Eläin oli matkalla kohti Hahnin isän taloa.

Hahnit on vain yksi hurja esimerkki Australian Queenslandin osavaltiosta, joka oli edellisinä päivinä kärsinyt poikkeuksellisen rankoista sateista.

Osavaltion hallinnon johtaja Annastacia Palaszczuk on julistanut Townsvillen kaupungin katastrofialueeksi. Vastaavaa ei ole alueella koettu sataan vuoteen.

Lähes kolmen vuoden sateet viikossa

Bluewaterin kaupungissa satoi seitsemässä päivässä 1,8 metriä vettä - mikä vastaa 2,74 kertaa Suomen keskimääräistä vuotuista sademäärää.

Townsvillessä tulvat uhkaavat viranomaisten arvioiden mukaan jopa 20 000:ta ihmistä. Vesi nousi kaupungin patojen yli, ja kadut muistuttavat nyt lähinnä jokia. Asukkaat joutuvat jatkuvasti pelkäämään törmäävänsä naapurustossaan krokotiileihin, käärmeisiin ja myrkylliseen viemäriveteen.

Epävakaat ilmamassat aiheuttavat rankkasateita

Queenslandin pohjoisosassa vallitsee trooppinen ilmasto, ja siellä saadaan monsuunisateita joulukuusta huhtikuuhun.

"Äärimmäiset sääolot, joita Australia kokee yhdessä monsuunin kanssa juuri nyt, ovat luonnollinen seuraus maapallon kierrosta. Eteläiseltä ja pohjoiselta pallonpuoliskolta peräisin olevat ilmamassat kohtaavat konvergenssivyöhykkeellä, joka juuri nyt sijaitsee suoraan Pohjois-Australian yllä."

Näin toteaa ilmastotutkija Martin Stendel Tanskan meteorologisesta tutkimuslaitoksesta DMI:stä.

Tuulien kohtauspaikka aiheuttaa märkiä kesiä ja kuivia talvia

  • Pasaatituulet pohjoiselta ja eteläiseltä pallonpuoliskolta puhaltavat kohti päiväntasaajaa. Ne kohtaavat intertrooppisella konvergenssivyöhykkeellä, missä ilmamassat kohoavat ylöspäin.
  • Kun eteläisellä pallonpuoliskolla on kesä, konvergenssivyöhyke sijaitsee päiväntasaajan eteläpuolella (sininen viiva). Kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä, konvergenssivyöhyke sijaitsee pohjoisemmassa (punainen viiva).
  • Kesämonsuunin aikana kosteaa ilmaa siirtyy mereltä maan ylle, mikä synnyttää voimakasta sadetta ja ukkosta. Talvimonsuunin aikana maalla on kuivaa. Pohjois-Australiassa sataa siksi runsaasti joulukuusta huhtikuuhun, kun taas heinäkuusta elokuuhun on lähes täysin poutaa.

Monsuunisateet eivät ole joka vuosi yhtä runsaita, ja tänä vuonna ne ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaita, koska ne osuvat yhteen toisen luonnonilmiön kansa eli niin sanotun Maddenin-Julianin oskillaation kanssa. Nimitys viittaa matalapaineisiin, jotka liikkuvat päiväntasaajaa pitkin lännestä itään ja horjuttavat ilmakehän kerrosten vakautta.

"Juuri nyt Queenslandiin on iskenyt sekä kesämonsuuni ja Maddenin-Julianin oskillaation aktiivinen vaihe, jotka kummatkin häiritsevät ilmakehää alueen yläpuolella. Siksi alueella sataa poikkeuksellisen runsaasti, Martin Stendel toteaa."

Ilmastonmuutos vahvistaa luonnon voimia

Ilmastonmuutoksella ei ole suoraa vaikutusta ilmakehässä vallitseviin sääjärjestelmiin ja jotka joka vuosi aiheuttavat monsuunisateet. Ilmastonmuutos aiheuttaa kuitenkin sen, että vettä voi sataa aiempaa enemmän.

”Valtameret ovat lämpimämpiä kuin 30 vuotta sitten. Tämä merkitsee, että haihtuminen on aiempaa suurempaa. Lisäksi lämmin ilma voi sitoa enemmän vesihöyryä."

"Monsuuni saapui hyvin kuumalle mantereelle. Kun höyrystynyt vesi tiivistyy pilvissä, ilmakehä muuttuu epävakaammaksi ja sataa valtavia määriä vettä.”, Martin Stendel selittää.

Lue myös:

CO2 2014/13
Ilmastonmuutos

CO2-päästöt talteen

1 minuuttia
Kasvit

Vedensaanti rajoittaa puiden pituuskasvua

0 minuuttia
Maaperä

Miten maa-alue voi olla merenpintaa syvemmällä?

0 minuuttia
Suosituimmat

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!