Hiekanjyvä vilisee bakteereja
Jokaisessa hiekanjyvässä piilee omanlaisensa bakteeriyhdyskunta. Asian osoittivat Max Planck -instituutin tutkijat Bremenissä Saksassa.
Hiekanjyvän minimaaliset säröt, lovet ja kolot tarjoavat bakteereille suojaisia paikkoja elää. Bakteerikasvustot näkyvät kuvassa vihreinä.
Seuraavan kerran, kun istuskelet rannalla ja annat kourallisen hiekkaa valua sormiesi lomasta, voit kauhistella sitä, että kämmenelläsi on noin 500 miljardia bakteeria.
Joka ainoassa rakeessa elää jopa satatuhatta erilaista bakteeria, jotka muodostavat yhdessä pienen eliöyhteisön.
Saksassa Bremenissä toimiva Max Planck -instituutti on selvittänyt, kuinka monta erilaista bakteeria esiintyy Pohjanmeressä noin 70 kilometrin päässä rannikosta sijaitsevan Helgolandin hietikossa.
Se, että rantahiekka on bakteerien vallassa, ei ole mikään uutinen, mutta tutkijat ovat yllättyneet lajikirjosta. He löysivät yksittäisistä hiekanjyvistä tuhansien eri bakteerilajien edustajia ja totesivat lajijakauman vaihtelevan rakeesta toiseen. Toiset bakteerilajit osoittautuivat hyvin yleisiksi, toiset sen sijaan suhteellisen harvinaisiksi.
Tutkimusta johtavan meribiologin David Probandtin mukaan niillä bakteerilajeilla, joita esiintyy käytännössä kaikissa hiekanjyvissä, on todennäköisesti sama ekologinen lokero ja tehtävä joka eliöyhteisössä.
Bakteereilla on tärkeä osa hiilen, typen ja rikin kiertokulussa. Näiden aineiden maapallon laajuiseen biogeokemialliseen kiertoon maaperän, ilmakehän ja vesistöjen välillä osallistuvat myös kasvit ja eläimet.
Mikroskoopit paljastivat, että bakteerit eivät jakaudu tasaisesti hiekanjyvissä. Sileät pinnat ovat melko puhtaita, kun taas säröt, lovet ja kolot ovat bakteeripesiä. Selitys lienee se, että syvennykset tarjoavat bakteereille paremmat elinolosuhteet esimerkiksi antamalla suojaa.