Grönlanninvalas voi elää yli 200-vuotiaaksi, ja se on luultavasti maailman pitkäikäisin nisäkäs.
Siksi tutkijat ovat jo vuosia pohtineet, miten valas voi elää niin pitkään.
Nyt yhdysvaltalainen tutkijaryhmä on lisännyt palapeliin uuden palasen, joka voi auttaa vastauksen saamisessa.
Tutkijat ovat keränneet grönlanninvalaasta kudosnäytteitä, jotka viittaavat siihen, että valaalla olisi jonkinlainen supervoima.
Tutkijat toteavat, että grönlanninvalaan solut näyttävät pystyvän korjaamaan tehokkaasti vaurioitunutta dna:ta. Tutkimus, jota ei ole vielä vertaisarvioitu, on julkaistu bioRxiv.org-palvelussa.
Tutkijat selittävät, että valaat pystyvät todennäköisesti korjaamaan vaurioita, jotka muuten voisivat johtaa syöpää aiheuttaviin geenivirheisiin.
Tutkimus perustui grönlanninvalaan perimän kartoitukseen
Tutkimus on jatkoa aiemmalle tutkimukselle, jossa kansainvälinen tutkijaryhmä onnistui kartoittamaan grönlanninvalaan perimän.
Tutkijat havaitsivat, että suuri osa valaan geeneistä oli muuttunut evoluution aikana. Muuttuneihin geeneihin sisältyi useita syöpään, ikääntymiseen ja pitkäikäisyyteen liittyviä geenejä.
Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä jatkoi vuonna 2015 tehtyä työtä analysoimalla grönlanninvalaan kudosten soluja laboratoriossa ja vertaamalla soluja sitten ihmisen, lehmän ja hiiren soluihin.
Maailman pitkäikäisin nisäkäs
- Grönlanninvalas, Balaena mysticetus, voi kasvaa noin 18 metriä pitkäksi. Se on yksi maapallon painavimmista nisäkkäistä.
- Valas painaa yli 80 000 kiloa, mikä vastaa kuuden täyteen lastatun koululaisbussin painoa.
- Valaassa on valtava määrä soluja, ja joka kerta kun solu jakautuu, on olemassa mahdollisuus, että tuloksena on vaarallinen mutaatio. Siksi tutkijat ovat kiinnostuneita grönlanninvalaan pitkän eliniän salaisuuden selvittämisestä.
Laboratoriokokeet osoittivat, että valaan solut pystyivät tehokkaasti ja erittäin tarkasti korjaamaan dna:n niin sanottuja kaksoiskierteen katkoksia eli vaurioita, joissa dna:n molemmat kierteet ovat katkenneet.
Kyseessä on yksi vakavimmista dna-vauriotyypeistä. Se voi johtaa mutaatioihin tai solukuolemaan, jos elimistö ei kykene korjaamaan itseään.
Grönlanninvalaiden elimistö kykeni korjaamaan vaurioitunutta dna:ta useammin kuin muut nisäkkäät. Myös korjausmekanismi näytti tutkijoiden mukaan toimivan valailla muita nisäkkäitä paremmin.
Toiveena on, että tulosten perusteella voidaan tulevaisuudessa kehittää hoitoja syöpäpotilaille. Aivan lähitulevaisuudessa se tuskin kuitenkaan toteutuu.