Entäpä jos kaikki pieneliöt häviäisivät?

Mitä Maan elämälle tapahtuisi, jos mikrobeja, kuten bakteereja ja viruksia, ei olisi enää olemassa?

© luchschenF/Shutterstock

Ei enää ruokamyrkytyksiä, flunssaa eikä tappavia pandemioita. Maailman muuttuminen mikrobittomaksi voi äkkiseltään vaikuttaa ihanalta ajatukselta, mutta se tarkoittaisi lopun alkua.

Pieneliöitä on kaikkialla – maaperässä, meressä, ilmassa, eläimissä ja kasveissa ja jopa ääriympäristöissä, kuten jäätiköillä ja aavikoilla.

Kun eläinten yhteen laskettu biomassa on kaksi gigatonnia hiiltä, bakteerien kokonaisbiomassa on 70 gigatonnia hiiltä.

Mikrobittomana maailma muuttuisi nopeasti, ja eläimet ja kasvit joutuisivat tuhon omaksi.

Kaikki romahtaisi

Ilman pieneliöitä elämälle välttämättömät aineet, kuten hiili, typpi ja happi, eivät nimittäin enää kiertäisi luonnossa.

Esimerkiksi yhteyttävät pieneliöt muuttavat ilmakehän hiilidioksidia biomassaksi, jonka varassa eläimet ja kasvit voivat elää.

Myös typpi on välttämätöntä kasvien kasvulle, ja sitä voivat lisätä ekosysteemeihin vain typensitojabakteerit. Nämä muuttavat ilmakehän typpeä, jota eläimet ja kasvit eivät pysty hyödyntämään, siksi typeksi, jota kasvit käyttävät proteiinien,dna:n ja lehtivihreän tuottamiseen.

Lisäksi suunnilleen 90 prosenttia kaikista maakasveista saa suuren osan vedestä ja ravinteista juuristossaan olevien mikroskooppisisten sienten välityksellä. Niinpä ilman pieneliöitä luonto tuhoutuisi nopeasti.

Ei ole kuitenkaan syytä paniikkiin.

Mikrobeja on ollut olemassa siitä asti, kun elämää syntyi noin 3,8 miljardia vuotta sitten. Koska ne ovat selvinneet lajien joukkotuhoista, ne tuskin häviävät tulevaisuudessakaan.

Ei elämää ilman mikrobeja

Jos pieneliöt yhtäkkiä häviäisivät, Maan elämä ei voisi säilyä entisellään.

© Shutterstock

1. Hapen väheneminen

Ainakin 25 prosenttia ilmakehän hapesta on peräisin yhteyttävistä syanobakteereista ja meren mikroskooppisista levistä. Lisäksi kasvien tuottaman hapen määrä pienenisi, kun mikrobeja ei olisi.

© Shutterstock

2. Kasvien tuhoutuminen

Maassa elävät mikrobit auttavat kasveja ottamaan vettä ja ravinteita, kuten typpeä, fosforia ja magnesiumia. Kun mikrobeja ei olisi, kasvit näivettyisivät ja lakkaisivat kasvamasta.

© Shutterstock

3. Eläinten menehtyminen

Eläimet ja ihmiset ovat riippuvaisia kasveista. Kun kasvillisuus tuhoutuu, kasvinsyöjät jäävät ilman ravintoa. Kasvinsyöjät ovat taas petojen saaliseläimiä. Toimiakseen kunnolla keho tarvitsee riittävästi happea.