Kuvissa näkyvät aukot olivat soikeita ja läpimitaltaan 2–3-senttisiä, ja ne olivat osa jopa puolimetrisiä tunnelijärjestelmiä.
Ensimmäinen tutkijoiden ehdotus olivat monisukasmadot, mutta reikien muoto ei sopinut niihin. Sitten ehdotettiin merisiilejä, mutta ne taas eivät olisi mahtuneet näin pienistä rei'istä.
Nyt tutkijoilla ehkä on lopulta vastaus: kyseessä ovat pienet katkat. Tästä kertoo artikkeli Ecology and Evolution -tiedelehdessä.
Jälkiä 40 vuotta vanhassa tallenteessa
Kuvia tutkittaessa ryhmän johtaja Angelika Brandt saksalaisesta Senckenbergin museosta koki valaisevan yllätyksen.
Brandtin silmiin osui kuvista sattumalta pienenpieni vaaleanpunainen äyriäinen, joka oli tulossa reiästä. Vähän myöhemmin hän tuli muiden luo käsissään 40 vuotta vanha videotallenne, jota hän oli tullut ajatelleeksi.
Videolla näkyi Antarktiksesta peräisin oleva katkojen (Amphipoda) lahkoon kuuluva eliö, joka akvaariossa kaivoi innokkaasti reikiä eturaajoillaan. Se muistutti erehdyttävästi Beringinmeressä eläviä äyriäisiä.
Seuraavaksi tutkijaryhmä sai vangituksi yhden ruumiinrakenteeltaan kapean äyriäisen, joka näytti kuuluvan Maera-sukuun. Kyseessä lienee aivan uusi laji, joka nyt virallisesti kuvataan ja nimetään.
Vaikka tutkijat eivät vielä ole itse nähneet Beringinmeren lajin tekevän reikiä, he ovat varmoja siitä, että parisenttinen äyriäinen etsii syötävää ravinteikkaista kerroksista kaivautumalla pitkin pohjaa ja tekemällä jonoon aukkoja, joista se poistaa kaivamansa sedimentin.
Lisäksi äyriäiset voivat käyttää aukkoja lisääntymiseen, koska poikaset ovat niissä turvassa isoilta pedoilta ja ympäristö on ravinteikas. Naarailla on kehonsa alla pussi, jossa ne kantavat muniaan.
Kun poikaset ovat syntyneet, toukat eivät kellu pois, kuten monien muiden merieliöiden, vaan ne jäävät vanhempiensa tekemiin reikiin useiksi viikoiksi.