Bakteerit viihtyvät äärimmäisissä olosuhteissa

Maapallolla on paikkoja, joissa vallitsevat olot nujertaisivat parkkiintuneimmankin seikkailijan. Maailman sitkeimmät oliot, bakteerit, selviävät kuitenkin voimakkaassa säteilyssä, hapenpuutteessa ja vaikka hapossa.

Maapallolla on paikkoja, joissa vallitsevat olot nujertaisivat parkkiintuneimmankin seikkailijan. Maailman sitkeimmät oliot, bakteerit, selviävät kuitenkin voimakkaassa säteilyssä, hapenpuutteessa ja vaikka hapossa.

Mariaanien hauta

Mariaanien hauta sijaitsee 11 kilometriä merenpinnan alla. Paine yhtä neliösenttimetriä kohden on niin suuri, että se vastaa sitä, että aikuinen norsu seisoisi koko painollaan peukalosi päällä.

Haudan pohjaan ei auringonvalo yllä, ja lämpötila siellä laskee yhteen asteeseen. Silti siellä elää lukuisia mikro-organismeja. Tutkijaryhmä on jopa löytänyt merkkejä siitä, että pohjassa on enemmän bakteereja kuin alueilla, jotka eivät sijaitse niin syvällä pinnan alla.

Syynä on luultavasti se, että kuolleista eliöistä peräisin olevaa orgaanista materiaa putoaa ja kasautuu haudan pohjalle bakteerien ravinnoksi.

Mponeng-kaivos

© Bloomberg/Getty Images

Kolmen kilometrin syvyydessä maan alla, missä ei ole tarjolla sen enempää auringonvaloa kuin happeakaan ja lämpötila nousee 60 asteeseen, elämä tarvitsee muita energianlähteitä.

Maailman syvimmästä kaivoksesta, Etelä-Afrikan Mponengista, löydetty Desulforudis audaxviator saa kiittää olemassaolostaan radioaktiivista säteilyä.

Bakteeri elää pohjavedessä, joka on niin happopitoista, että se syövyttäisi ihon rikki. Happea Desulforudis audaxviator ei tarvitse. Sen sijaan se käyttää sulfaatti-ioneja, joita radioaktiivinen säteily irrottaa kallioperän rikkipitoisista mineraaleista. Säteily on peräisin kallioperän uraanista.

Antarktis

© Shutterstock

Antarktis ei juuri tarjoa mahdollisuuksia elämälle Aurinkoa ei näy moneen kuukauteen, lämpötila on 90 astetta pakkasen puolella, ja maisema on kuiva ja ravinteeton.

Toisin kuin muut tunnetut bakteerit Antarktiksesta löydetty bakteeriyhdyskunta ei tarvitse sen enempää auringonvaloa kuin maaperän lämpöäkään. Tarvitsemansa energian bakteerit tuottavat ilmakehän vedystä ja hiilimonoksidista, vaikka niitä ilmassa on niukasti.