Afrikassa tapahtuu kummia: manner on jakautumassa kahtia hitaasti mutta varmasti.
Kyseessä on erittäin hidas geologinen prosessi, joka kestää miljoonia vuosia.
Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että Itä-Afrikan loittoneminen muusta mantereesta on vain ajan kysymys. Maamassojen väliin syntyy luultavasti uusi meri.
Ilmiö liittyy Itä-Afrikan hautavajoamaan, maapallon suurimpaan repeämälaaksoon.
Itä-Afrikan hautavajoama on 5 500 kilometriä pitkä pohjois-eteläsuuntainen repeämä, joka on syntynyt litosfäärilaattojen liitoskohtaan. Sen syvyys vaihtelee parista sadasta metristä tuhansiin metreihin.
Vajoama alkaa Etiopian kaakkoisosassa sijaitsevasta Abbejärvestä ja jatkuu kohti etelää jakautuen itäiseen ja läntiseen vajoamaan Keniassa.
Vajoamahaarat yhtyvät Malawijärvessä ja kiemurtelevat vielä siirroslinjoina Mosambikissa Sambesijoen eteläpuolella.
Maanrepeämä Keniassa 2018
Afrikan manner on hautavajoaman kohdalla repeämässä kahdeksi mantereeksi litosfäärilaattojen mukaan. Isompi laatoista on Afrikan laatta (Nuubian laatta), pienempi itäisempi Somalian laatta.
Laatat loittonevat koko ajan hitaasti toisistaan. Loittonemisnopeudeksi saatiin vuonna 2004 tehdyssä tutkimuksessa muutaman millimetri vuodessa.
Tältä Afrikka näyttää miljoonien vuosien kuluttua:
Vuonna 2018 uutisoitiin kilometrien mittaisesta maanrepeämästä, joka syntyi keskelle vilkasta tietä Keniassa.
Monet pitivät repeämää todisteena siitä, että Afrikka on jakautumassa.
Katso Keniaan syntyneitä repeytymiä:
Tapahtuma liittyy tosiaan mannerlaattojen liikkeeseen, mutta kyseessä ei ollut äkillinen liikahdus.
Erkaantuminen on ollut käynnissä jo noin 25 miljoonaa vuotta. Maan halkeamat täyttyvät usein tulivuorten tuhkalla, ja tulevat esiin runsaiden sateiden jälkeen.
Viiden tai kymmenen miljoonan vuoden kuluttua tilanne voi kuitenkin olla aivan toinen.
Tuolloin Afrikan manner on jo luultavasti menettänyt itäisen olkapäänsä, ja Itä-Afrikan ja muun Afrikan mantereen välissä on suuri meri.