Kun autoilijoille palaa punainen valo, hassataan suunnattomia summia. EU:ssa kulut on arvioitu 100 miljardiksi euroksi vuodessa.
Ja autoilija, joka pysähtyy risteykseen odottamaan joutokäynnillä vihreää valoa, aiheuttaa autollaan jopa 29-kertaiset saastepäästöt verrattuna siihen, että hän ajaisi suoraan sen läpi, osoittavat liikennetutkimukset.
Siksi vihreäksi aalloksi kutsuttu liikennevalojärjestelmä, jonka ansiosta ajo sujuu pysähdyksittä, on saksalaisen Fraunhofer-instituutin liikennetutkijoiden mukaan järkevä sijoitus etenkin älykkäästi toteutettuna.
Älykäs risteys on 15 % parempi
Saksassa Lemgossa tehdyssä liikennevalotutkimuksessa seurattiin laserantureiden, kameroiden ja kuvantunnistusohjelmien avulla autojen määrää, ajoratavalintoja ja keskinopeuksia risteysalueella.
Ajantasaiset tiedot syötettiin tietokoneohjelmaan, joka oppii sille annetun datan pohjalta itsenäisesti. Oppiva neuroverkko käsittelee jatkuvasti syötteitä ja pystyy tekemään ajantasaisia valo-ohjausta koskevia päätöksiä liikennetilanteen mukaan.
Saksalaistutkimuksen valossa näyttää siltä, että sovelluksella on mahdollista sujuvoittaa liikennettä valo-ohjauksisissa risteyksissä jopa 15 prosenttia.
”Tarvitaan viiden vuoden verran lisätutkimusta koemalleilla, ennen kuin nähdään valmis kaupallinen sovellus. Olemme jo alkaneet tehdä yhteistyötä useiden muiden kaupunkien kanssa Saksassa”, toteaa Fraunhofer-instituutin tutkija Florian Hufen Tieteen Kuvalehdelle.
Kaupungin syke selväksi
Hufenin mukaan liikennevalo-ohjauksen tekoäly on koulutettavissa eri tehtäviin.
Koeristeyksessä Saksassa neuroverkko oppii parhaillaan tuntemaan kaupungin sykkeen eri vuorokaudenaikoina. Tavoitteena on optimoida liikennevalojen toiminta todellisten liikennetilanteiden mukaan. Tähän asti tärkein ohjausperuste on ollut kellonaika.
”Tekoälyn palkitsemisjärjestelmää voidaan myös säätää niin, että jotkin tienkäyttäjät asetetaan muiden edelle”, kertoo Hufen.
Käytännössä se tapahtuu esimerkiksi näin: kamera tunnistaa linja-auton, ja tekoäly näyttää sille vihreää valoa, vaikka risteysalueelle on tullut sitä aikaisemmin henkilöauto, jotta raskaamman ajoneuvon ei tarvitse jarruttaa ja kiihdyttää voimakkaasti.
Liikennevalohankkeeseen osallistuu Fraunhofer-instituutin lisäksi useita yrityksiä. Tavoitteena on pienentää tieliikenteen hiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä Euroopassa. Maakuljetusten osuus Euroopan hiilidioksidipäästöistä on noin 20 prosenttia – eli yli viisi kertaa niin suuri kuin lentoliikenteen ennen koronapandemiaa.
Myös Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Australiassa tutkitaan mahdollisuuksia kehittää liikennevalo-ohjausta niin, että yhä useampi pääsee tulevaisuudessa ajamaan risteyksen läpi pysähtymättä.