Liikennevalojen värit
Miksi liikenteen ohjaamiseen käytetään punaisia ja vihreitä valoja? Onko sattumaa, että punainen valo kieltää ja vihreä valo sallii ajamisen?
Luonnossa punainen väri liittyy yleensä jonkinlaiseen uhkaan. Mm. hyönteismaailmassa punainen on tehokas signaaliväri, jolla eläimet varoittavat ja karkottavat vihollisiaan. Siksi ei liene sattuma, että liikenteenohjauksessa päädyttiin ilmaisemaan ajokielto juuri punaisella valolla. Yhdet ensimmäisistä liikennevaloista otettiin käyttöön vuonna 1862 Isossa-Britanniassa. Niillä ohjattiin liikennettä vilkkaassa rautatien ja maantien risteyksessä. Opastimessa punainen valo tarkoitti pysähtymispakkoa, kun taas valkoinen valo salli risteyksen ohittamisen. Rautateiden tasoristeyksissä käytetään yhä punaista vilkkuvaloa lähestyvän junan ja valkoista vilkkuvaloa vapaan kulun merkkinä. Lontoon kaupunki oli edelläkävijä liikennevalojen käyttöönotossa. Siellä alettiin ohjata liikennettä vuonna 1868 lähes nykyaikaisilla valo-opastimilla. Kaasuvalot olivat kuitenkin arvaamattomia. Poliisin hengen vaatinut räjähdysonnettomuus hidasti liikennevalojen yleistymistä kaupungissa, mutta rautateiden varsilla niistä tuli nopeasti tavallinen näky. 1890-luvulla liikennevaloihin ilmaantui kolmaskin väri, keltainen. Yhdysvalloissa kehitetyn kolmivärisen valo-opastimen keltaisella lampulla haluttiin antaa tienkäyttäjille ennakkovaroitus joko ajokiellosta tai kulkuluvasta. Kolmiväristen valo-opastimien rinnalla Yhdysvalloissa on ollut käytössä kahdesta kyltistä koostuva opastin, jossa kulkijoita kehotetaan joko pysähtymään (stop) tai jatkamaan matkaa (go). Syynä siihen, että vihreä valolla ilmaistaan vapaa kulku, on ehkä se, että vihreä koetaan miellyttäväksi väriksi. Lisäksi se on näön kannalta parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi sininen, sillä yksi silmän tappisolutyypeistä reagoi herkimmin vihreään valoon.