Niin puserosi kuin kännykkäsikin on todennäköisesti ollut jossain vaiheessa rahtilaivan kontissa – ja laiva on todennäköisesti purjehtinut Suezin kanavan läpi.
Lähes kolmasosa kaikista maailmalla kulkevista konttialuksista käyttää tätä tärkeää vesiväylää. Maaliskuussa 2021 kaikki kuitenkin pysähtyi, kun neljän jalkapallokentän pituinen Ever Given -konttialus jumittui poikittain kanavaan.
Kuuden päivän aikana alus ehti aiheuttaa yli 400 konttialuksen jonon ja estää miljardien dollareiden arvoisen tavaraliikenteen etenemisen.
Nyt halutaan varmistaa, ettei tämä meriliikenteen ja maailmankauapn elintärkeä väylä tukkiudu toiste.
Tätä varten osa kanavaa kaivetaan kaksi metriä syvemmäksi ja 40 metriä leveämmäksi.
Suez on oikotie Euroopan ja Aasian välillä
Konttialukset oikaisevat Suezin kanavan ansiosta tuhansia kilometrejä. Esimerkiksi merimatka Hongkongista Hampuriin lyhenee sen kautta (keltainen) kuljettaessa lähes 4 000 kilometriä verrattuna Afrikan eteläkärjen kiertävään reittiin (punainen).
Kaivutyöt ovat lisäksi vain alkua. Eri puolilla maailmaa on meneillään suuria kanavahankkeita, joilla pyritään varmistamaan koko ajan kasvavan konttiliikenteen vapaa kulku maailman kolkasta toiseen.
Yksi alus tukki maailmankaupan
Välimeren ja Punaisenmeren yhdistävä, 193 kilometeriä pitkä Suezin kanava on ollut yksi maailman tärkeimmistä vesiväylistä aina siitä asti, kun se vihittiin käyttöön vuonna 1869.
Kanavan kaivutyöt kestivät yhdeksän vuotta. Brittiläinen poliitikko ja kirjailija Arnold Talbot Wilson, joka kirjoitti vuonna 1939 julkaistun kirjan kanavasta, kertoi, että kavavaa rakensi jopa 20 000–30 000 työntekijää.
Ankara uurastus ei ollut turhaa – esimerkiksi Tokiosta Rotterdamiin purjehtiva alus oikaisee 6 140 kilometriä kulkemalla Suezin kanavan kautta sen sijaan, että se kiertäisi Afrikan eteläkärjen. Siksi 12 prosenttia maailman rahtiliikenteestä kulkee kanavan kautta.
Suezin kanavan kaivutyöt aloitettiin vuonna 1859, ja kanava avattiin laivaliikenteelle 17. marraskuuta 1869.
Kun Ever Given, johon mahtuu yli 20 000 kahdenkymmenen jalan konttia, jumittui kanavaan, aluksesta tuli pian maailmankuulu.
Suezin kanava koostuu kolmesta osasta: kapeasta osuudesta, johon mahtuu yksi alus kerrallaan, leveästä osuudesta, jolla alukset mahtuvat ohittamaan toisensa, sekä toisesta kapeammasta pätkästä, jossa on tilaa yhdelle kerrallaan.
Suezin kanavan läpi kulkee keskimäärin 70 alusta päivässä
Ever Given -konttialus ajoi karille kanavan kapeassa pohjoisosassa, jossa on tilaa vain yhdelle alukselle.
Kesällä 2021 insinöörit aloittivat kanavalla työt väylän syventämiseksi ja leventämiseksi. Tavoitteena on pidentää osuutta, jolla laivat ohittavat toisensa, jotta yksikään alus jumittuisi enää poikittain koko kanavan tukoksi.
Tähän työhön tarvitaan myös erityisen tehokkaita työkaluja.
Leikkuri syö merenpohjaa
Lokakuussa 2020 Amsterdamista lähti matkaan 147 metriä pitkä alus kurssi kohti Egyptiä. Aluksen nimi oli Hussein Tantawy, ja se kuljetti mukanaan yhtä maailman tehokkaimmista työkaluista kanavien kaivamiseen: leikkuri, jonka teho on 4 800 kW.
Vaihdettavan leikkauspään erilaiset terät soveltuvat eri pohjamateriaalien kaivamiseen. Tehokas leikkauspää on kiinnitetty pitkään puomiin, joka lasketaan veteen aluksen edessä.
VIDEO: Katso aluksen vesillelasku
Leikkuri-imuruoppaaja Hussein Tantawy laskettiin ensi kertaa vesille Amsterdamissa vuoden 2020 lopulla.
Alus tuetaan ensin merenpohjaan paalulla, joka lasketaan veteen aluksen perästä. Tämän jälkeen keulan molemmin puolin kaksi ankkuria vetävät alusta puolelta toiselle keinuvalla liikkeellä.
Leikkauspää heiluu aluksen mukana eteen ja taakse ja kaivaa samalla meren pohjaa.
Alus ei silti ainoastaan kynnä pohjaa, vaan samalla se myös imee irtoavaa maa-ainesta kolmen tehokkaan pumpun voimin.
Meren pohjaa leikkaava, maa-ainesta imevä ja kaivava alus onkin nimeltään leikkuri-imuruoppaaja eli cutter suction dredger (CSD).
Useat leikkuri-imuruoppaajat kaivavatkin nyt parasta aikaa Suezin kanavaa leveämmäksi ja syvemmäksi.
Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, kanavan laajennustyöt valmistuvat heinäkuussa 2023. Tällöin vuonna 2015 rakennettua lisäväylää on jatkettu kymmenen kilometriä ja kanavan eteläosa on 40 metriä leveämpi ja kaksi metriä syvempi 30 kilometrin matkalta.
Alukset kaivavat kanavaa väljemmäksi
1: Paalu ja ankkuri lasketaan
Aluksen perästä lasketaan meren pohjaan paalu tukijalaksi. Molemmin puolin keulaa lasketaan ankkurit merenpohjaan. Ankkurit vetävät moottorivinssin avulla alusta keinuvalla liikkeellä puolelta toiselle.
2: Leikkauspää keinuu ja imee
Leikkauspää (punainen) irrottaa hiekkaa ja kiveä meren pohjasta. Hiekassa pää pyörii tyypillisesti noin 20 kierrosta minuutissa. Samalla irtoavaa ainesta pumpataan alukseen ja putkea pitkin maalle (musta).
3: Irtonainen maa-aines imetään pois
Paalu aluksen perässä, keulan molemmin puolin olevat ankkurit sekä leikkauspää nostetaan vedestä. Koko alus siirtyy hieman eteenpäin, minkä jälkeen paalu, ankkurit ja leikkauspää lasketaan ja kaivutyötä jatketaan jälleen.
Kansainvälinen konttiliikenne kasvaa edelleen, ja ympäri maailmaa suunnitellaan myös uusia, mittavia kanavahankkeita. Esimerkiksi Kran kannaksen kanavan on määrä yhdistää Siaminlahti ja Andamaanienmeri ja helpottaa näin Kaakkois-Aasian laivaliikennettä.
Toisella puolella maapalloa Nicaraguan kanavan on tarkoitus halkaista Väli-Amerikkaan 273 kilometriä pitkä ja enimmillään 520 metriä leveä vesiväylä. Iranissa haaveena on rakentaa niin kutsuttu Kaspianmeren kanava, 1 400 kilometriä pitkä väylä, joka yhdistäisi Kaspianmeren ja Persianlahden.
Insinöörit rakentavat yhä suurempia ja tehokkaampia laitteita erilaisiin hankkeisiin. Hussein Tantawyn lähes 30 000 kilowatin teho jää jo toiseksi IHC-varustamon Spartacukselle, leikkuri-imuruoppaajlle, jossa on tehoa kokonaiset 44 000 kilowattia.
Tehokkaiden alusten työ tarkoittaa sitä, että tuotteet ja elintarvikkeet aina viljasta elektroniikkaan saapuvat kauppojen hyllyille entistä nopeammin.