Virtsarakon repeäminen
Normaali, terve rakko kestää, vaikkei sitä pääsisi tyhjentämään pakottavasta tarpeesta huolimatta. Virtsanpidätyskyky voi kuitenkin kärsiä, jos virtsaamisvälit venyvät – tai niitä tarkoituksella venytetään – äärimmilleen.
Rakko voi nimittäin reagoida paineeseen laajentumalla ja löystymällä. Siitä seuraa, että virtsa ei poistu enää parhaalla mahdollisella tavalla. Tila myös suurentaa tulehdusriskiä.
Rakko on joustava onteloelin
Pissahätä syntyy luonnollisesti, kun virtsarakon seinämän hermosolut viestivät aivoille täyttymisestä.
Virtsan pidättäminen vaatii tietoista päätöstä jännittää rakon ja virtsaputken välistä sulkijalihasta.
Kun virtsarakko täyttyy virtsalla, se laajenee. Aikuisen rakkoon mahtuu jopa puoli litraa virtsaa kerralla. Virtsaamistarve herää jo siinä vaiheessa, kun rakko on puoliksi täynnä. Rakon seinämän pienet hermosolut lähettävät viestin aivoihin, jotka puolestaan saavat sulkijalihakset avautumaan.
Jos pidättämistä jatketaan epämiellyttävistä tuntemuksista tai jopa kivusta huolimatta, hermosto päästää lopulta omavaltaisesti virtsan poistumaan rakosta.
Rakko puolustautuu vaurioita vastaan
Rakon seinämän hermosolut rekisteröivät täyttymisen
Rakon seinämän hermosolut rekisteröivät täyttymisen (punainen ympyrä). Tilannetieto välittyy aivoihin selkäytimen kautta. Syntyy kova pissahätä.
Aivot saavat tiedon virtsaamisen tarpeesta
Aivot arvioivat, voiko virtsarakon tyhjentää heti. Jos ei voi, ne käskevät sulkijalihasjärjestelmää pidättämään virtsaa.
Sulkijalihasjärjestelmä tottelee aivoja – tiettyyn rajaan asti
Sulkijalihakset tottelevat käskyä pitkän aikaa. Jos rakko kuitenkin uhkaa vahingoittua, ne laskevat virtsan valumaan.
Alkoholin nauttiminen voi johtaa virtsarakon repeämiseen
Sinänsä mahdollisen virtsarakon repeämisen taustalla on yleensä jotain poikkeuksellista. Sille altistaviin tekijöihin kuuluu vahva päihtymystila, jossa kehon normaalit säätelymekanismit eivät toimi kunnolla.
Virtsaamispakko voi jäädä huomaamatta, kun alkoholin nauttimisen vuoksi viesti rakon täyttymisestä ei välity aivoihin tai se on liian heikko. Riskiryhmään kuuluvat myös henkilöt, joilla on keinotekoinen virtsarakko.
Ongelmat johtuvat täyttymisastetta seuraavien reseptorien puutteesta. Tässä tapauksessa henkilön on itse huolehdittava siitä, että hän käy sopivin välein virtsaamassa. Tarpeen arvioinnissa auttaa se, että pitää kirjaa juomisista.
Virtsarakko voi revetä myös onnettomuudessa, kun täynnä olevaan rakkoon kohdistuu voimakas isku.
Revennyttä rakkoa voidaan hoitaa
Jos rakko repeää, virtsa leviää vatsaonteloon, aiheuttaa kipua ja altistaa vatsakalvontulehdukselle. Se on kivuliasta, mutta nykyään useimmiten vaaratonta, sillä virtsa saadaan pois ja vahingot voidaan korjata.
Jos virtsaa ei poisteta, seurauksena voi olla vakava tulehdus.
Tähtitieteilijä Tyko Brahe kuoli äkillisesti vuonna 1601. Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan kuolema saattoi johtua tulehtuneesta virtsarakosta.