Voiko virtsarakko revetä?
Normaali, terve rakko kestää, vaikkei sitä pääsisi tyhjentämään pakottavasta tarpeesta huolimatta. Virtsanpidätyskyky voi kuitenkin kärsiä, jos virtsaamisvälit venyvät – tai niitä tarkoituksella venytetään – äärimmilleen.
Rakko voi nimittäin reagoida paineeseen laajentumalla ja löystymällä. Siitä seuraa, että virtsa ei poistu enää parhaalla mahdollisella tavalla. Tila myös suurentaa tulehdusriskiä.
Rakko on joustava onteloelin
Rakko laajenee, kun se on täynnä virtsaa. Täysikasvuisen ihmisen rakko voi sisältää puoli litraa virtsaa kerrallaan. Ihminen kokee pissahädän tunteen jo rakon täytyttyä noin puolilleen. Rakon seinämän pienet hermosolut lähettävät impulsseja aivoihin, jotka sitten saavat virtsaputken lihakset avautumaan.
Pissahätä syntyy luonnollisesti, kun virtsarakon seinämän hermosolut viestivät aivoille täyttymisestä.
Virtsan pidättäminen vaatii tietoista päätöstä jännittää rakon ja virtsaputken välistä sulkijalihasta.
Jos pidättämistä jatketaan epämiellyttävistä tuntemuksista tai jopa kivusta huolimatta, hermosto päästää lopulta omavaltaisesti virtsan poistumaan rakosta.
Rakko puolustautuu vaurioita vastaan
Rakon seinämän hermosolut rekisteröivät täyttymisen (punainen ympyrä). Tilannetieto välittyy aivoihin selkäytimen kautta. Syntyy kova pissahätä.
Aivot arvioivat, voiko virtsarakon tyhjentää heti. Jos ei voi, ne käskevät sulkijalihasjärjestelmää pidättämään virtsaa.
Sulkijalihakset tottelevat käskyä pitkän aikaa. Jos rakko kuitenkin uhkaa vahingoittua, ne laskevat virtsan valumaan.
Sinänsä mahdollisen virtsarakon repeämisen taustalla on yleensä jotain poikkeuksellista. Sille altistaviin tekijöihin kuuluu vahva päihtymystila, jossa kehon normaalit säätelymekanismit eivät toimi kunnolla.
Virtsaamispakko voi jäädä huomaamatta, kun viesti rakon täyttymisestä ei välity aivoihin tai se on liian heikko. Riskiryhmään kuuluvat myös henkilöt, joilla on keinotekoinen virtsarakko.
Ongelmat johtuvat täyttymisastetta seuraavien reseptorien puutteesta. Tässä tapauksessa henkilön on itse huolehdittava siitä, että hän käy sopivin välein virtsaamassa.
Tarpeen arvioinnissa auttaa se, että pitää kirjaa juomisista. Jos rakko repeää, virtsa leviää vatsaonteloon, aiheuttaa kipua ja altistaa vatsakalvontulehdukselle.
Tähtitieteilijä Tyko Brahe kuoli äkillisesti vuonna 1601. Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan kuolema saattoi johtua tulehtuneesta virtsarakosta.
