Vanha konsti voi auttaa kukistamaan koronan
Tallimestari katseli vähän epäilevästi, kun valkotakkiset lääkärit valuttivat hevosen suonista kahdeksan litraa verta.
Hevosen verestä etsittiin hoitoa kurkkumätään. Se oli Tanskassa ja Suomessakin 1900-luvun alkupuolella muutaman vuoden välein esiintyvä kulkutauti, joka iski erityisesti lapsiin. Se aiheutti harmaita peitteitä nieluun ja vaikeutti hengittämistä.
Verta keräävät lääkärit olivat Valtion seerumi-instituutista Kööpenhaminasta. He olivat kuulleet, että Pariisin Pasteur-instituutissa oli onnistuttu tekemään immunisaatioseerumia, ja halusivat seurata ranskalaiskollegojen esimerkkiä.
Seerumi on kellertävää nestettä, joka jää jäljelle, kun punasolut hyytyvät klöntiksi. Seerumi sisältää vasta-aineita, joita elimistö tuottaa taudinaiheuttajia vastaan.
Hevoset, joilta lääkärit ottivat verta, olivat sairastaneet kurkkumädän, joten sen vasta-aineita oli hevosten veren seerumissa. Lääkärien tarkoituksena oli antaa hevosten seerumia rokotteena ihmisille, joilla oli kurkkumätä tai jotka olivat vaarassa sairastua siihen. Menetelmää kutsutaan passiiviseksi immunisaatioksi.
Vuonna 1903 tanskalaislääkärit onnistuivat valmistamaan hevosen seerumista 8 800 kurkkumätärokotetta. Saman menetelmän muunnelmaa aiotaan nyt kokeilla myös SARS-CoV-2-koronavirusta vastaan.
Tämä on uusi koronavirus
SARS-CoV-2 on yksi monesta koronaviruksesta. Koronavirukset ovat syypäitä myös useimpiin yleisiin flunssiin, jotka tavallisesti ovat suhteellisen vaarattomia. Joskus koronavirus kuitenkin muuntuu ärhäkäksi ja kulkeutuu eläinten kautta ihmisiin. Silloin se voi olla vaarallinen.
Uusi koronavirus tuntuu leviävän hallitsemattomasti, ja tartunnan saaneista noin 3,4 prosenttia on kuollut. Maailmanlaajuisesti kuolonuhreja on jo tuhansia. Maailman terveysjärjestö WHO onkin nimennyt koronavirustaudin pandemiaksi eli maailmanlaajuiseksi epidemiaksi.
Useimmat kuolleista ovat olleet ikäihmisiä tai monisairaita, joiden vastustuskyky on ollut heikentynyt.
Koronavirus leviää ihmisestä toiseen lähinnä pisaratartuntana, kun viruksen kantaja yskii tai aivastaa. Virus voi levitä myös ulosteesta.
Lars Østergaard on tanskalaisen Århusin kaupungin yliopistosairaalan infektiosairauksien osaston johtava lääkäri. Hän on osa tutkijaryhmää, joka kehittelee passiivista immunisaatiota koronapotilaille.
"Toivomme löytävämme koronavirustaudista parantuneilta immuniteetin antavan vasta-aineen, jotta voimme siirtää sen taudin varhaisessa vaiheessa oleville potilaille ja siten pysäyttää taudin etenemisen", Østergaard kertoo.
Passiivisen immunisaation vaikutus voi kestää viikkoja tai kuukausia.
Maailmassa on Johns Hopkins -yliopiston mukaan yli 120 000 ihmistä, jotka ovat parantuneet koronavirustaudista.
Mitä yhteistä on 1900-luvun alussa kurkkumätää vastaan kehitetyllä rokotteella ja nyt testattavalla menetelmällä?
"Niiden periaate on täsmälleen sama. Silloin seerumi otettiin hevosilta, mutta immuniteetin lähteenä voi toimia mikä tahansa eläin, myös ihminen. Samaa menetelmää on käytetty myös sikainfluenssan ja ebolan hoidossa."
Muut tutkijat samoilla jäljillä
Tanskalaistutkijat eivät ole suinkaan ainoita, jotka etsivät passiivisesta immunisaatiosta hoitoa koronapotilaille.
Johns Hopkins -yliopisto on käynnistämässä vastaavanlaisia kokeita Baltimoressa Yhdysvalloissa. Tutkimushankkeita on meneillään myös New Yorkissa ja Japanissa.
Kiinassa menetelmää on jo testattu 275 potilaalla. Heistä 91:llä oireet helpottivat.
Lars Østergaard ei anna arvioita siitä, milloin seerumihoitoa on saatavissa. Tutkimus käynnistyy muutaman viikon kuluessa, ja ihmiskokeet alkavat pian sen jälkeen.
