Shutterstock / Kathy Hutchins

Uusi tutkimus: Reumalääke voi tepsiä pälvikaljuuteen

Vuoden 2022 Oscar-gaalassa ei jaeltu vain patsaita. Näyttelijä Will Smith antoi koomikko Chris Rockille raikuvan korvapuustin, kun tämä vitsaili Smithin vaimon lyhyeksi parturoidulla päällä. Nyt uusi tutkimus osoittaa, että hiustenlähdön aiheuttanutta autoimmuunisairautta, alopeciaa eli pälvikaljuutta voidaan hoitaa reumalääkkeellä.

Vuoden 2022 Oscar-gaalassa Chris Rock vitsaili Jada Smithin kaljuudesta.

Tämä sai laulajan aviopuolison, Will Smithin, kävelemään näyttämölle ja antamaan koomikolle korvatillikan. Jada Smithin lyhyeksi parturoidun pään taustalla on nimittäin autoimmuunitauti alopecia eli pälvikaljuus.

Nyt uusi tutkimus osoittaa, että sairautta voidaan hoitaa tavallisella reumalääkkeellä.

Reumalääke tehoaa

Nivelreuma, arthritis rheumatoides, on pälvikaljuuden tavoin autoimmuunitauti, jossa immunijärjestelmä käy elimistön kimppuun.

Näitä kahta varsin erilaista sairautta voidaan hoitaa samalla lääkkeellä. Sen osoittaa Yhdysvalloissa Yalen yliopiston tutkimus, joka tehtiin alopeciapotilailla.

Tutkijat käyttivät hiustenlähtöasteikkoa, jossa 0 tarkoitti, ettei hiuksia ollut lähtenyt lainkaan, ja 100 täysin kaljua päätä. Kaikkien koehenkilöiden lukema oli vähintään 50.

Tutkimuksessa 1 200 ihmistä, jotka kärsivät merkittävästä hiustenlähdöstä, jaettiin kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä sai lumelääkettä, toinen ryhmä barisitinibi-reumalääkettä kaksi milligrammaa ja kolmas ryhmä neljä milligrammaa päivässä.

36 viikon jälkeen kolmannen ryhmän jäsenten hiukset olivat alkaneet kasvaa takaisin. Heidän lukemansa asteikolla oli nyt 20, eli moni oli saanut vähintään 30 prosenttia hiuksistaan takaisin.

Lääke estää immuunijärjestelmän hyökkäyksen

Reumalääke hoitaa pälvikaljuutta – ja nivelreumaa – koska se jarruttaa immuunijärjestelmän toimintaa.

Immuunijärjestelmä viestii soluille januskinaasi-entsyymien ja solujen sisäisten reseptorien avulla.

Barisitinibi salpaa entsyymejä ja lievittää siten immuunijärjestelmän hyökkäystä hiustuppiin. Lääke ei siis varsinaisesti paranna autoimmuunitautia, mutta se jarruttaa taudin etenemistä niin, että hiustupet toipuvat ja hiukset voivat kasvaa.

Tutkimuksessa useilla koehenkilöistä ilmeni hiustenkasvun lisäksi haittavaikutuksia. Osalla paheni akne, osa kärsi hengitysvaikeuksista, päänsärystä, kolesterolin kohoamisesta tai virtsatietulehduksista.

Lääkettä on siksi testattava vielä lisää, ennen kuin se saadaan myyntiin. Uusi testi on kuitenkin jo vaiheen 3 kliininen testi eli kuuluu viimeiseen vaiheeseen ennen kuin lääke voidaan antaa terveysviranomaisten hyväksyttäväksi.