Tutkijat käyttivät hiustenlähtöasteikkoa, jossa 0 tarkoitti, ettei hiuksia ollut lähtenyt lainkaan, ja 100 täysin kaljua päätä. Kaikkien koehenkilöiden lukema oli vähintään 50.
Tutkimuksessa 1 200 ihmistä, jotka kärsivät merkittävästä hiustenlähdöstä, jaettiin kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä sai lumelääkettä, toinen ryhmä barisitinibi-reumalääkettä kaksi milligrammaa ja kolmas ryhmä neljä milligrammaa päivässä.
36 viikon jälkeen kolmannen ryhmän jäsenten hiukset olivat alkaneet kasvaa takaisin. Heidän lukemansa asteikolla oli nyt 20, eli moni oli saanut vähintään 30 prosenttia hiuksistaan takaisin.
Lääke estää immuunijärjestelmän hyökkäyksen
Reumalääke hoitaa pälvikaljuutta – ja nivelreumaa – koska se jarruttaa immuunijärjestelmän toimintaa.
Immuunijärjestelmä viestii soluille januskinaasi-entsyymien ja solujen sisäisten reseptorien avulla.
Barisitinibi salpaa entsyymejä ja lievittää siten immuunijärjestelmän hyökkäystä hiustuppiin. Lääke ei siis varsinaisesti paranna autoimmuunitautia, mutta se jarruttaa taudin etenemistä niin, että hiustupet toipuvat ja hiukset voivat kasvaa.
Tutkimuksessa useilla koehenkilöistä ilmeni hiustenkasvun lisäksi haittavaikutuksia. Osalla paheni akne, osa kärsi hengitysvaikeuksista, päänsärystä, kolesterolin kohoamisesta tai virtsatietulehduksista.
Lääkettä on siksi testattava vielä lisää, ennen kuin se saadaan myyntiin. Uusi testi on kuitenkin jo vaiheen 3 kliininen testi eli kuuluu viimeiseen vaiheeseen ennen kuin lääke voidaan antaa terveysviranomaisten hyväksyttäväksi.