Næse tæt på

Uusi havainto: Alzheimer voi johtua nenän bakteereista

Tutkijoiden mukaan tavallinen nenässä viihtyvä bakteeri voi muutamassa päivässä vallata aivot ja kasvattaa alzheimer-riskiä. Nyt ikävät vieraat aiotaan pysäyttää rokotteella.

Tutkijoiden mukaan tavallinen nenässä viihtyvä bakteeri voi muutamassa päivässä vallata aivot ja kasvattaa alzheimer-riskiä. Nyt ikävät vieraat aiotaan pysäyttää rokotteella.

Shutterstock

Maailmassa yli 55 miljoonaa ihmistä sairastaa dementiaa. Se on myös maailman seitsemäksi yleisin kuolinsyy.

Viime vuosina useissa tutkimuksissa on todettu, että muun muassa ientulehdus ja myös virusinfektiot voivat iskeä aivosoluihin ja kasvattaa riskiä sairastua Alzheimerin tautiin, joka aiheuttaa jopa 70 prosenttia kaikista dementiatapauksista.

Nyt uusi tutkimus osoittaa, että myös nenän bakteerit voivat kulkeutua aivoihin ja käynnistää tuhoisan ketjureaktion, joka johtaa vakavaan tautiin.

© Shutterstock

Bakteeri kulkee hermoja pitkin

Tutkijoiden uusin syntipukki on melko yleinen Chlamydia-bakteeri, joka aiheuttaa erilaisia hengitystieinfektioita.

Toisinaan bakteeri onnistuu leviämään aivoihin asti, ja uusissa kokeissa tutkijat kartoittivat bakteerien reittiä nenän limakalvoilta aivojen suojaesteiden taakse.

Hiirikokeissa tutkijat pystyivät muun muassa seuraamaan, miten C. pneumoniae -bakteeri vain 72 tunnissa pystyi matkaamaan nenästä hajuhermon hermosyitä pitkin isoaivojen hajukäämiksi kutsuttun osaan.

Mikroskooppikuva hiiren hajuhermosta. Chlamydia pneumoniae -bakteeri (vihreä) tarttuu aivosoluihin (sininen) ja synnyttää niiden väliin beeta-amyloidipaakkuja (punainen).

© Griffith University

Paakut vaurioittavat hermosoluja

Hajukäämistä bakteerilla oli esteetön pääsy muualle aivoihin. Ja jo muutamassa päivässä bakteeri saattoi saada aikaan isot tuhot.

Laboratoriossa tutkijat havaitsivat muun muassa, miten aivosolujen väliin alkoi bakteeritartunnan jälkeen kertyä beeta-amyloidiproteiinipaakkuja, mikä on tunnusomaista Alzheimerin taudille.

Tutkijat pystyivät myös seuraamaan, miten bakteeri siirtyi hajukäämistä aivojen tukikudoksen muodostaviin gliasoluihin.

Tukisolut muodostavat yli puolet aivoista, ja yleensä niiden tehtävä on suojella aivoja bakteereilta. C. pneumoniae -tartunta sai kuitenkin tukisolut auttamaan bakteeria hyökkäämään muualle aivoihin ja tekemään tuhojaan.

© National Institutes of Health / Wikimedia Commons

Alzheimer tuhoaa aivoja kahdella tavalla

  • Plakinmuodostus aivoissa: Beeta-amyloidi-nimistä proteiinia alkaa paakkuuntua aivosolujen väliin. Paakkuja kutsutaan amyloidiplakiksi, ja se vaurioittaa aivokudosta.

  • Tau-takut: Tau-proteiinilla on säiemäinen rakenne, ja se voi toisten tau-proteiinien kanssa synnyttää hermosoluihin ”takkuja”. Tau-takut esimerkiksi heikentävät hermosolujen kykyä viestiä keskenään.

Rokotteella ehkäistään vaurioita

Vaikka asiaa on tutkittu vain hiirillä, tutkijat uskovat vahvasti, että tuloksia voidaan soveltaa myös ihmisiin – koska meillä on samat hermot ja niihin voi tarttua sama bakteeri.

Tästä syystä tutkijat ovat jo alkaneet suunnitella useita hoitoja, joilla bakteerin etenemistä voitaisiin jarruttaa ennen kuin se pääsee tekemään tuhojaan koko aivoissa ja heikentämään muistia.

Yksi mahdollisuus on auttaa aivojen tukisoluja torjumaan bakteeria lääkeaineilla siinä vaiheessa, kun bakteerit ovat jo päässeet livahtamaan aivojen suojaesteen läpi.

Toista keinoa on jo alettu kehittää eli rokotetta, joka estäisi klamydiabakteerin siirtymisen nenästä aivoihin.