Tutkijoita askarruttava kysymys: Ovatko itsehoitolääkkeet turhia?

Itsehoitolääkkeet ovat suosittuja – mutta onko niistä hyötyä? Laajojen tutkimusten mukaan valmisteiden teho vertautuu usein lumelääkkeisiin tai tieteellinen näyttö siitä on hyvin hataralla pohjalla.

Itsehoitolääkkeet ovat suosittuja – mutta onko niistä hyötyä? Laajojen tutkimusten mukaan valmisteiden teho vertautuu usein lumelääkkeisiin tai tieteellinen näyttö siitä on hyvin hataralla pohjalla.

Shutterstock

Jos sumutat tukkoiseen nenääsi Nasolinia tai imeskelet Strepsils-tabletteja, kun kurkku on kipeä, hoidat itseäsi niin kuin monilla on tapana hoitaa.

Molemmat valmisteet ovat yhdessä Panadolin kaltaisten parasetamolilääkkeiden kanssa eniten myytyjä itsehoitolääkkeitä, joita saa ainakin apteekeista kaikkialla Euroopassa.

Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että suosio ei välttämättä perustu todistettavaan tehoon. Näyttö on vähintään ristiriitaista.

Esimerkiksi vuonna 2021 julkaistussa laajassa selvityksessä päädyttiin siihen, että parasetamoli vaikuttaa luotettavien tutkimusten mukaan vain neljään 44 erilaisesta kivusta.

Ja pätevien tutkimustulosten perusteella parasetamolin voidaan sanoa tehoavan usein vain hieman lumelääkettä paremmin.

Maailman eniten käytettyjä lääkkeitä koskevissa tiedoissa onkin tieteen näkökulmasta tarkasteltuna pahoja aukkoja.

Itsehoitolääkkeet käyvät kaupaksi

Noin yhdeksän prosenttia kaikista myydyistä lääkkeistä on reseptittä saatavia itsehoitovalmisteita. Näistä taas 30 prosenttia on tarkoitettu nuhakuumeen ja yskän hoitoon ja 22 prosenttia kivun lievitykseen.

Itsehoitolääkkeitä myyvät monissa maissa apteekkien ohella esimerkiksi päivittäistavarakaupat ja kioskit.

Suosituimpien valmisteiden joukossa ovat nenäsumutteet, joita markkinoidaan Suomessa esimerkiksi tuotenimillä Nasolin ja Otrivin. Niitä käytetään tukkoisten sieraimien avaamiseen.

Nenä menee tukkoon, kun sen limakalvojen verisuonet laajenevat voidakseen kuljettaa immuunijärjestelmän valkosoluja torjumaan tulehdusta. Nasolin ja Otrivin sisältävät ksylometatsoliinia, joka muistuttaa luonnollista stressihormonia, adrenaliinia.

Nenä sierain
© Shutterstock/Ken Ikeda Madsen

Sumute huijaa nenää

Nasolin ja muut ksylometatsoliinia sisältävät nenäsumutteet yrittävät avata tukkoisia sieraimia supistamalla limakalvojen verisuonia.

Nenäsumutteen ksylometatsoliini sitoutuu limakalvojen verisuonten pintaan ja saa nämä supistumaan sillä seurauksella, että ilma kulkee paremmin sierainten kautta.

Teoriassa Nasolinin tai Otrivinin sumuttaminen sieraimiin on fiksua silloin, kun nenä on tukossa, mutta käytännössä lääkkeen anti voi jäädä laihaksi.

Nenäsumute kaipaa todisteita

Mieke van Drielin johtama australialainen tutkimusryhmä selvitti vuonna 2016, kuinka tehokkaasti ksylometatsoliini ja senkaltaiset aineet avaavat tukkoista nenää.

Kyseessä oli Cochrane-katsaukseksi kutsuttu tiivistelmä lääketieteellisestä tiedosta. Tutkijat löysivät 15 relevanttia tutkimusta, joissa aineita oli testattu ihmisillä.

Vaikka ksylometatsoliini oli joissakin tutkimuksissa vaikuttanut lumelääkettä paremmin, van Drielin ryhmä totesi tehoa koskevan näytön puutteelliseksi.

Hyvät kokemukset lääkkeestä eivät tarkoita välttämättä, että se tehoaa.

Van Drielin päätelmä saattaa vaikuttaa oudolta, sillä monet käyttäjät ovat kokeneet, että Nasolinin ja Otrivinin kaltaisista sumutteista on apua. Hyvät kokemukset valmisteesta eivät kuitenkaan tarkoita automaattisesti lumelääkettä parempaa tehoa.

Ensinnäkin on mahdollista, että vertailuun käytettävä lumehoito, joka monissa tutkimuksissa on toteutettu suolavesisuihkeina, edistää liman poistumista nenästä. Kun Nasolin osoittaa vastaavan teholtaan lumetta, asia voikin olla niin, että se vaikuttaa.

Toiseksi liman määrä nenässä saattaa vaihdella vuorokauden mittaan. Joidenkin tutkimusten mukaan hengitys kulkee sierainten kautta huonoiten aamulla ja nenän tukkoisuus vähenee – itsestään – iltaa kohti.

Kun käyttää nenäsumutetta aamulla ja tuntee sierainten vähitellen avautuvan, ei voi siis tietää, onko muutos lääkkeen ansiota.

Kipu lievittyy omin avuin

Henkilökohtaiset kokemukset ja tieteellisesti todistettu teho eivät kulje käsi kädessä, kun puhutaan kipu- ja kuumelääkkeenä suosituista parasetamolivalmisteista, kuten Panadolista ja Para-Tabsista.

Parasetamolin käyttöä suositellaan siksi, että aineella on oikein annosteltuna suhteellisen vähän haittavaikutuksia.

Ilmeisesti parasetamolista ei ole myöskään paljon hyötyä. Tähän tulokseen tultiin laajassa tutkimuksessa vuonna 2021.

Parasetamol

Parasetamolilla tuskin kannattaa hoitaa vatsavaivoja, migreeniä ja kurkkukipua, sillä tehosta ei ole saatu tutkimuksissa niiden osalta pitävää tieteellistä näyttöä.

© Shutterstock

Australialainen tutkimusryhmä kävi Christina Abdel Shaheedin johdolla läpi 36 tutkimusta, joissa oli selvitetty parasetamolin vaikutusta kaikkiaan 44 erilaiseen kipuun.

Kokoomatutkimus osoitti parasetamolin mahdollisesti hyödylliseksi lääkkeeksi vain tavallisen päänsäryn (ei siis migreenin) ja nivelrikon sekä kalloleikkauksen ja synnytyksen jälkeisen kivun hoidossa.

Lisäksi saatiin vahvoja todisteita siitä, että parasetamoli vertautuu alaselän ja lonkan seudun akuuttien kiputilojen hoidossa teholtaan lumelääkkeeseen. Tulos on mielenkiintoinen siksi, että niitä hoidetaan parasetamolilla yleisesti.

Muiden kipujen osalta tutkimusnäyttö ei riittänyt varmojen päätelmien tekemiseen.

Parasetamolin vaikutus

Parasetamoli lievittää jännityspäänsärkyä ja polven ja lonkan nivelrikon sekä kalloleikkauksen ja synnytyksen jälkeistä kipua. Näyttö esimerkiksi äkillistä alaselkä- ja korvakipua tai hammassärkyä helpottavasta vaikutuksesta ei vakuuta.

© Shutterstock/Ken Ikeda Madsen

Parasetamolista ei ole yleislääkkeeksi

Tutkimusten mukaan Panadol ja muut parasetamolivalmisteet vaikuttavat varmasti vain neljään kipuun 44 erilaisesta tutkitusta kivusta. Muiden osalta teho on todettu joko olemattomaksi tai siitä ei ole luotettavaa tietoa.

Vaikka parasetamoli vaikuttaa neljänlaiseen kipuun, siitä saatava hyöty näyttää tutkimuksen valossa vähäiseltä. Kun tehoa tutkittiin nivelrikon osalta sataportaisella kipuasteikolla, se sai vain kolme pistettä enemmän kuin lumelääke.

Syynä siihen, että monet tuntevat saavansa apua parasetamolivalmisteista, lieneekin paljolti lumevaikutus.

Kipu aistitaan subjektiivisesti, ja hoidon tehoa koskevat odotukset voivat vaikuttaa kokemukseen huomattavasti. Kun nivelrikon tapauksessa koehenkilöt tunsivat parasetamolin lievittävän kipua 26 pisteen verran, verrokkien saama lumelääke keräsi 23 pistettä.

Australialaistutkimus vihjaa siten parasetamolin toimivan monilla kipulääkkeenä lähinnä siksi, että sen odotetaan lievittävän kipua luvatusti.

Lisätodisteita haitoista

Suosittujen itsehoitolääkkeiden hyödyllisyys joutuu outoon valoon, sillä laajat tutkimukset osoittavat, että ne tehoavat huonosti tai niiden teho on todistettu huonosti.

Epäilyttäviä eivät ole ainoastaan edellä mainitut ksylometatsoliini- ja parasetamolivalmisteet. Samoin on vaikkapa Strepsils-imeskelytablettien sisältämien antiseptisten aineiden, AMC:n ja DCBA:n, laita. Niiden sanotaan lievittävän kurkkukipua, mutta kokoomatutkimuksen mukaan kumpikin vaikuttaa vain vähän paremmin kuin lumelääke.

Poikkeuksena yleisestä säännöstä ovat – ainakin osittain – nikotiinikorvaushoitovalmisteet, kuten laastarit ja purukumit, joita myydään paljon. Vaikutusta voidaan arvioida sen perusteella, kuinka moni onnistuu niiden avulla lopettamaan tupakoinnin. Koska osuus on kymmenisen prosenttia, teho on noin kaksinkertainen lumehoitoon verrattuna.

Muun muassa parasetamolia ja ksylometatsoliinia pitäisi pikimmiten tutkia lisää tieteellisesti pätevillä kokeilla – myös piilevien sivuvaikutusten paljastamiseksi.

Nykytiedon mukaan vakavat haitat ovat harvinaisia, mutta kuvaa voi vääristää se, että luotettavia tutkimuksia on tehty vähän.

Esimerkiksi ksylometatsoliinin sopivuudesta lapsille ei ole riittävästi tietoa. Siksi nenäsumutteet on tarkoitettu yli 10–12-vuotiaille. Ja parasetamolin pitkäaikaisvaikutuksista toivotaan lisää tietoa.

Aikuinen voi varmasti käyttää itsehoitolääkkeitä suhteellisen turvallisesti, kunhan hän noudattaa annosteluohjeita. Tuskin tekee kuitenkaan pahaa pohtia lumevaikutusta, johon tutkijat ovat kiinnittäneet erityistä huomiota: ehkä olon paranemisesta saa kiittää omia aivoja.