Sikiön ja dna:n kuva

Tutkijat voivat tehdä vapaasti kokeita viljelyalkioilla

Laboratoriossa kasvatettavien ihmisalkioiden voidaan nyt antaa kehittyä yli kaksi viikkoa, joka on ollut aika-raja 1970-luvulta lähtien. Tutkimuksen toivotaan paljastavan keskenmenojen ja kehityshäiriöiden syitä, mutta uudet säännöt aiheuttavat arvostelijoiden mukaan vaikeita eettisiä ongelmia.

Laboratoriossa kasvatettavien ihmisalkioiden voidaan nyt antaa kehittyä yli kaksi viikkoa, joka on ollut aika-raja 1970-luvulta lähtien. Tutkimuksen toivotaan paljastavan keskenmenojen ja kehityshäiriöiden syitä, mutta uudet säännöt aiheuttavat arvostelijoiden mukaan vaikeita eettisiä ongelmia.

Shutterstock

Eri puolilla maailmaa toimivilla kantasolututkijoilla on vastedes mahdollisuus tutkia alkionkehityksen tärkeää kolmatta viikkoa.

Toukokuussa 2021 Kansainvälinen kantasolujen tutkimusyhdistys ISSCR (International Society of Stem Cell Researchers) muutti viljeltyjä alkioita koskevia sääntöjään tähän asti voimassa olleen kahden viikon aikarajan osalta.

Alkionkehityksen kolmas viikko on kuitenkin olennainen, koska varhaiset solut alkavat silloin kehittyä eri suuntiin – lihaksiksi, elimiksi ja hermoiksi.

Tutkijat odottavat, että pitemmät kokeet paljastavat keskenmenojen ja synnynnäisten sairauksien syitä ja mahdollistavat uusien geenitekniikoiden testaamisen.

Sikiön kaava piirtyy esiin 3. viikolla

Jo 1970-luvulla, kun kantasolututkimus oli vielä lapsenkengissä, luotiin laboratoriossa tutkittavaksi ihmisalkioita keinohedelmöityksen avulla. Noista ajoista asti kasvatettujen alkioiden on annettu kehittyä enintään kaksi viikkoa.

Rajaa on perusteltu sekä eettisillä argumenteilla että käytännön syillä. Itse asiassa alkioita ei ole saatukaan vielä kovin kauan jatkamaan kehitystään näin pitkään.

Tekniikka edistyy kuitenkin nopeasti, ja ISSCR:n asiantuntijat uskovat, että jo lähitulevaisuudessa pystytään tekemään paljon pitempiä kokeita viljellyillä alkioilla. Ne voivat ratkaista tahattoman lapsettomuuden ongelman.

Alkionkehitys viikko 1

Hedelmöitynyt munasolu jakautuu, ja viikon kuluttua siitä on kehittynyt pallomainen 16 solun rykelmä.

© Science Photo Library

Alkionkehityksen kolmas viikko on nimittäin hyvin merkittävä jatkon kannalta. Silloin alkavan gastrulaation aikana epämääräisessä solurykelmässä tapahtuu yksilöllistäviä muutoksia, jotka ilmenevät rakenneominaisuuksina.

Toisin sanoen syntyvän yksilön kaava piirtyy esiin tällöin. Siksi tutkijat uskovat, että tästä arvoituksellisesta vaiheesta löydetään vastauksia lapsettomuutta, keskenmenoja ja synnynnäisiä sairauksia koskeviin kysymyksiin.

Arvostelijat haluavat suitsia tutkijoita

Uusia sääntöjä on moitittu etenkin yhden puutteen vuoksi: viljellyn alkion kehityksen ensimmäispituutta ei ole määritetty.

Itse tekniikka asettaa joitakin rajoituksia, mutta asiantuntijoiden mukaan on vain ajan kysymys, milloin viljelyalkioiden voidaan antaa kehittyä paljon kauemmin kuin kaksi viikkoa. Silloin riippuu yksinomaan tutkijoiden etiikasta, kuinka pitkään he antavat kokeidensa jatkua.

ISSCR mainitsee uusissa ohjeissaan kuitenkin, että viljelyalkioilla tehtäviä kokeita ei pidä jatkaa yli kahta viikkoa, ellei niissä piile suurta lääketieteellistä potentiaalia, jota muut tutkimustavat eivät tarjoa.

On tavallaan epäeettistä olla tietämättä enempää, kun tiedetään, kuinka tärkeästä ihmisen kehityksen vaiheesta on kyse. Robin Lovell-Badge, Kansainvälinen kantasolujen tutkimusyhdistys

Kokeita ei saa ISSCR:n mukaan myöskään aloittaa ilman viranomaisten lupaa ja kansan hyväksyntää.

Useissa maissa entinen 14 vuorokauden sääntö on vahvistettu lailla, joten uuden aikarajan soveltaminen tutkimuksessa vaatii oikeudellisia muutoksia.

Arvostelijat käyttävät argumenttinaan tieteellisesti mielenkiintoisen kolmannen viikon aikana alkiossa tapahtuvaa solujen erilaistumista: juuri niiden vuoksi on epäeettistä ylittää kahden viikon raja.

Toisen viikon lopussa alkio on vielä epämääräinen solurykelmä, mutta sen jälkeen alkava gastrulaatio antaa sille syntyvän yksilön piirteitä.

Uusien sääntöjen arvostelijoiden mukaan elämä muotoutuu tuolloin.

Alkionkehitys kolmannelta viikolta kahdeksannelle

Alkionkehityksen 3. viikolla (vas.) alkavan gastrulaation aikana ulko- ja sisäpinnat muotoutuvat ja selkäranka muodostuu. Sen jälkeen kehitys vauhdittuu. Keskimmäinen alkio on kuusi viikkoa ja oikeanpuoleinen kahdeksan viikkoa vanha.

© Medicals Graphics/Michael Hoffmann/SPL/Shutterstock

Tieteen kanta asiassa on se, että tutkimalla alkiota kauemmin kuin kaksi viikkoa voidaan saada paljon uutta tietoa, joka auttaa esimerkiksi parantamaan vakavia sairauksia.

"Etiikalla voidaan perustella myös sitä, että meidän on välttämätöntä ottaa selvää, mitä varhaiskehityksen aikana tapahtuu", toteaa uusien sääntöjen takana olevan ryhmän johtaja Robin Lovell-Badge ja jatkaa:

"On tavallaan epäeettistä olla tietämättä enempää, kun tiedetään, kuinka tärkeästä ihmisen kehityksen vaiheesta on kyse."

Lue lisää viljellyistä alkioista, geenitekniikasta ja lapsettomuuden tutkimuksesta

Viljelty alkio kuvitus
© Naomi Moris/University of Cambridge/shutterstock

Viljelyalkiot voivat hoitaa hedelmättömyyttä

Vuosikymmenien ajan munasoluja on hedelmöitetty keinotekoisesti ja niiden on annettu kehittyä laboratoriossa alkioiksi, joilla on hennot aivojen ja hermoston aiheet. Mikroskooppiset solurykelmät kätkevät sisäänsä esimerkiksi monien sairauksien syyn ja ehkä hoidon lapsettomuuteen.

Lue lisää VILJELLYISTÄ ALKIOISTA

Alkion kuva
© Lotte Fredslund & Shutterstock

Lapsettomuusongelman ratkaisu: juomalla raskaaksi

Tahattomasti lapsettomia on miljoonia. Australialaislaboratorio on kehittänyt tähän mennessä yksinkertaisimman hedelmällisyyshoidon: veteen sekoitettavan jauheen. Uusia näköaloja lapsettomuusongelman lopulliseen ratkaisemiseen avaavat myös seuraavan sukupolven lääkkeet.

Lue lisää HEDELMÄLLISYYSHOIDOISTA

Sakset katkaisevat geenin
© Shutterstock

Geenihoito hävittää perinnölliset sairaudet

Viljelyalkiot voivat olla avainasemassa kehitettäessä CRISPR-perimänmuokkaustyökalua. Pidetään mahdollisena, että uusi menetelmä mullistaa lääketieteen, onhan sillä teoriassa mahdollista poistaa tai korjata mikä tahansa geneettinen vika – jo ennen syntymää.

Lue lisää CRISPR-geenisaksista