Tutkijat: Tulevaisuudessa voit saada lapsia itsesi kanssa

Japanilaistutkijat ovat tuottaneet saman hiiren soluista munasolun ja siittiön. Tämä avaa mahdollisuuksia saada lapsia, jotka on luotu vain yhden henkilön perimästä.

Japanilaistutkijat ovat tuottaneet saman hiiren soluista munasolun ja siittiön. Tämä avaa mahdollisuuksia saada lapsia, jotka on luotu vain yhden henkilön perimästä.

Jo lähitulevaisuudessa lääketiede mahdollistaa sekä miehille että naisille lisääntymisen ilman partneria. Se, sallitaanko menetelmä, on toinen juttu.

Lapsen hankkiminen oman itsensä kanssa tarkoittaa sitä, että hedelmöityksestä alkunsa saava yksilö syntyy sukupuolisoluista, siis munasolusta ja siittiöstä, joissa on yhden ja saman henkilön perimä.

Japanissa kehitettävä menetelmä perustuu hiirikokeisiin, joissa on luotu sekä koiraan että naaraan sukupuolisoluja kantasoluista.

Näillä erikoistumattomilla soluilla on kyky kehittyä miksi tahansa niistä paristasadasta erilaisesta solutyypistä, joita ihmisellä on kehossaan. Niistä syntyy vaikkapa ihosoluja.

Ihosolusta munasoluksi

Japanilaistutkijat pystyivät ensimmäisinä muuttamaan erilaistuneen – toisin sanoen tiettyyn tehtävään erikoistuneen – solun kantasoluksi ja säätelemään sen jatkokehitystä niin, että siitä tuli sukupuolisolu.

Sekä munasolu että siittiö voidaan luoda yhden ja saman yksilön tavallisista soluista.

© Shutterstock

Henkilöltä otetaan erilaistuneita soluja.

© Shutterstock

Solut ohjelmoidaan uudestaan. Siksi ne palaavat erilaistumattomiksi kantasoluiksi, jotka voivat kehittyä miksi solutyypiksi tahansa.

© Shutterstock

Kantasolut erilaistuvat joko munasoluiksi tai siittiöiksi.

© Shutterstock

Jos vanhempi on mies, munasolu hedelmöitetään hänen omalla siittiöllään. Tästä alkaa sikiönkehitys.

© Shutterstock

Syntyvän lapsen perimä on peräisin ainoalta vanhemmalta, mutta lapsi ei ole klooni perinteisessä mielessä, koska perintötekijät ovat sekoittuneet uudelleen.

Yhteen ainoaan vanhempaan liittyy lääketieteellinen haaste perinnöllisten sairauksien takia.

Lapsen on lähes mahdoton välttyä niiltä toisin kuin normaalisti kahden vanhemman tapauksessa, jossa hän saa vaihtoehtoisia geenimuotoja. Hengenvaarallisia kehityshäiriöitä aiheuttavia kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksia voidaan etsiä sikiöseulonnassa, ja geenivirheitä saattaa olla mahdollista korjata dna:n muokkaukseen käytettävillä geenisaksilla eli Crispr-Cas9-menetelmällä.

Tähän mennessä toivottuun tulokseen on onnistuttu pääsemään ainoastaan hiirien soluilla.