”Kohta kunnon antibiootit loppuvat” – Osittain totta
Lääkkeiden valmistajien on vaikea kehittää uusia vaihtoehtoja niin nopeasti kuin taudinaiheuttajat muuttuvat vastustuskykyisiksi. Nyt bakteerit tekevät kaulaa.
Ennen 1950-lukua jopa pienet naarmut saattoivat tulehtuessaan johtaa kuolemaan. Sittemmin pelkästään penisilliini on pelastanut yli 200 miljoonan ihmisen hengen. Vähitellen on kuitenkin kehittynyt aina vain paremmin lääkkeitä sietäviä bakteeerikantoja.
Ilmiötä kutsutaan resistenssiksi, ja se syntyy, kun bakteeri kehittää itselleen kyvyn pumpata lääkkeen ulos soluseinän läpi ja tuottaa entsyymejä, jotka hajottavat antibiootteja.
Bakteerit alkavat sietää antibiootteja
Uusi tyyppi jää eloon
Luonnollinen muuntuminen tekee bakteerista vastustuskykyisen (sininen) yleensä tappavaa antibioottia vastaan (punainen).
Bakteeri lisääntyy
Vastustuskykyinen bakteeri pääsee lisääntymään ilman kilpailua ja panee alulle uudenlaisen kannan.
Ominaisuus yleistyy
Vastustuskykyiset bakteerit vaihtavat perintöainesta toisen lajin bakteerien kanssa. Vastustuskyky leviää.
Viimeisten 50 vuoden aikana on keksitty vain kolme täysin uutta antibioottiryhmää, mutta samassa ajassa osa bakteereista on muuttunut vastustuskykyisiksi kaikkia tavallisia antibiootteja vastaan.
Näköpiirissä on kuitenkin uusi antibioottityyppi, odilorhabdiinit. Lääketieteen alalla on siis jouduttu ottamaan takapakkia tulehdusten hoidossa.
Tutkijat pitävät kuitenkin mahdollisena, että antibioottien kehitystyöhön pannaan taas vauhtia muun muassa YK:n alaisuudessa. Lisäksi uusien vaihtoehtojen etsimiseen kannustetaan suurilla rahapalkinnoilla.
”Resistenssi ei ole ongelma Euroopassa” – Tarua
Antibioottiresistenssi on EU:ssa yhtä suuri ongelma kuin influenssa, tuberkuloosi ja hiv/immuunikato yhdessä. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus arvioi, että joka vuosi 672 000 eurooppalaista sairastuu moniresistenttien bakteerien aiheuttamaan tulehdukseen.
Vuotuinen kuolemantapausten määrä on 33 000.
”Ainoastaan bakteerit muuttuvat resistenteiksi” - Tarua
Yksi helpoimmin tarttuvista moniresistenteistä pieneliöistä ei ole bakteeri, vaan hiivasieni Candida auris.
Se löydettiin ensimmäisen kerran Japanissa vuonna 2009 naisen korvasta. Candida auris kestää hyvin tavallisia sienilääkkeitä, ja 20 prosentissa tapauksista myös muu hoito tehoaa huonosti.
USA:n tartunta-tautien valvonta- ja ehkäisykeskusten lääkäri Tom Chiller, joka johtaa sienitautien tutkimusosastoa, pitää Candida aurista tarttuvampana kuin ebolavirusta.
Tutkijat uusilla rintamilla
Lääketieteessä kehitetään kiivaasti uusia hoitomenetelmiä, jotka voivat tukea ahdinkoon joutuneita antibiootteja.
Keinotekoiset vasta-aineet ihmisen omien tueksi
Kun bakteerit iskevät kehoon, keho kehittää vasta-aineita. Niiden muodostuminen kestää kuitenkin päiviä tai viikkoja. Yhdysvaltalaistutkijat kehittävät siksi parhaillaan nenäsuihketta, joka sisältää synteettisiä vasta-aineita. Mallina ovat luonnolliset vasta-aineet muun muassa laamojen elimistöstä.
Hyvät bakteerit taistelevat infektioita vastaan
Kaksi yhdysvaltalaisyritystä, SciBac Kaliforniassa ja Vedanta Biosciences Massachusettsissa, kehittävät keinoja pysäyttääkseen hengenvaarallista ripulia aiheuttavan Clostridium difficile -bakteerin leviämisen. Torjunta-aseena ovat hyvät bakteerit, jotka voidaan nielaista kapseleina ja jotka poistavat Clostridium difficile -bakteerin suolistosta.
Tupla-annos lisää tehoa
Eurooppalaiset molekyylibiologit ovat testanneet
3 000:ta tuplakuuria kahdella eri tyyppisellä antibiootilla ja toisaalta yhdellä antibiootilla ja sen apuna käytetyllä niin sanotulla boosterilla. Esimerkiksi vanilja on osoittautunut yllättävän tehokkaaksi joitakin resistenttien bakteerien tyyppejä vastaan.