Totuus: resistenssi

Lääkärit puhuvat resistenssistä, kun tavalliset antibiootit eivät saa bakteeritulehdusta kuriin. Lääkkeitä vastaan vastustus­kykyiset taudinaiheuttajat vaikeuttavat hoitoa ja suurentavat riskiä, että vaikkapa avohaava muuttuu hengenvaaralliseksi.

Lääkärit puhuvat resistenssistä, kun tavalliset antibiootit eivät saa bakteeritulehdusta kuriin. Lääkkeitä vastaan vastustus­kykyiset taudinaiheuttajat vaikeuttavat hoitoa ja suurentavat riskiä, että vaikkapa avohaava muuttuu hengenvaaralliseksi.

Shutterstock

”Kohta kunnon antibiootit loppuvat” – Osittain totta

Lääkkeiden valmistajien on vaikea kehittää uusia vaihtoehtoja niin nopeasti kuin taudinaiheuttajat muuttuvat vastustuskykyisiksi. Nyt bakteerit tekevät kaulaa.

Ennen 1950-lukua jopa pienet naarmut saattoivat tulehtuessaan johtaa kuolemaan. Sittemmin pelkästään penisilliini on pelastanut yli 200 miljoonan ihmisen hengen. Vähitellen on kuitenkin kehittynyt aina vain paremmin lääkkeitä sietäviä bakteeerikantoja.

Ilmiötä kutsutaan resistenssiksi, ja se syntyy, kun bakteeri kehittää itselleen kyvyn pumpata lääkkeen ulos soluseinän läpi ja tuottaa entsyymejä, jotka hajottavat antibiootteja.

© shutterstock & Lotte Fredslund

Uusi tyyppi jää eloon

Luonnollinen muuntuminen tekee bakteerista vastustuskykyisen (sininen) yleensä tappavaa antibioottia vastaan (punainen).

© shutterstock & Lotte Fredslund

Bakteeri lisääntyy

Vastustuskykyinen bakteeri pääsee lisääntymään ilman kilpailua ja panee alulle uudenlaisen kannan.

© shutterstock & Lotte Fredslund

Ominaisuus yleistyy

Vastustuskykyiset bakteerit vaihtavat perintöainesta toisen lajin bakteerien kanssa. Vastustuskyky leviää.

Viimeisten 50 vuoden aikana on keksitty vain kolme täysin uutta antibioottiryhmää, mutta samassa ajassa osa bakteereista on muuttunut vastustuskykyisiksi kaikkia tavallisia antibiootteja vastaan.

Näköpiirissä on kuitenkin uusi antibioottityyppi, odilorhabdiinit. Lääketieteen alalla on siis jouduttu ottamaan takapakkia tulehdusten hoidossa.

Tutkijat pitävät kuitenkin mahdollisena, että antibioottien kehitystyöhön pannaan taas vauhtia muun muassa YK:n alaisuudessa. Lisäksi uusien vaihtoehtojen etsimiseen kannustetaan suurilla rahapalkinnoilla.

”Resistenssi ei ole ongelma Euroopassa” – Tarua

Antibioottiresistenssi on EU:ssa yhtä suuri ongelma kuin influenssa, tuberkuloosi ja hiv/immuunikato yhdessä. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus arvioi, että joka vuosi 672 000 eurooppalaista sairastuu moniresistenttien bakteerien aiheuttamaan tulehdukseen.

© shutterstock

Vuotuinen kuolemantapausten määrä on 33 000.

”Ainoastaan bakteerit muuttuvat resistenteiksi” - Tarua

Yksi helpoimmin tarttuvista moniresistenteistä pieneliöistä ei ole bakteeri, vaan hiivasieni Candida auris.

Se löydettiin ensimmäisen kerran Japanissa vuonna 2009 naisen korvasta. Candida auris kestää hyvin tavallisia sienilääkkeitä, ja 20 prosentissa tapauksista myös muu hoito tehoaa huonosti.

© shutterstock

USA:n tartunta-tautien valvonta- ja ehkäisykeskusten lääkäri Tom Chiller, joka johtaa sienitautien tutkimusosastoa, pitää Candida aurista tarttuvampana kuin ebolavirusta.

Tutkijat uusilla rintamilla

Lääketieteessä kehitetään kiivaasti uusia hoitomenetelmiä, jotka voivat tukea ahdinkoon joutuneita antibiootteja.

© shutterstock

Keinotekoiset vasta-aineet ihmisen omien tueksi

Kun bakteerit iskevät kehoon, keho kehittää vasta-aineita. Niiden muodostuminen kestää kuitenkin päiviä tai viikkoja. Yhdysvaltalaistutkijat kehittävät siksi parhaillaan nenäsuihketta, joka sisältää synteettisiä vasta-aineita. Mallina ovat luonnolliset vasta-aineet muun muassa laamojen elimistöstä.

© Shutterstock

Hyvät bakteerit taistelevat infektioita vastaan

Kaksi yhdysvaltalaisyritystä, SciBac Kaliforniassa ja Vedanta Biosciences Massachusettsissa, kehittävät keinoja pysäyttääkseen hengenvaarallista ripulia aiheuttavan Clostridium difficile -bakteerin leviämisen. Torjunta-aseena ovat hyvät bakteerit, jotka voidaan nielaista kapseleina ja jotka poistavat Clostridium difficile -bakteerin suolistosta.

© Shutterstock

Tupla-annos lisää tehoa

Eurooppalaiset molekyylibiologit ovat testanneet
3 000:ta tuplakuuria kahdella eri tyyppisellä antibiootilla ja toisaalta yhdellä antibiootilla ja sen apuna käytetyllä niin sanotulla boosterilla. Esimerkiksi vanilja on osoittautunut yllättävän tehokkaaksi joitakin resistenttien bakteerien tyyppejä vastaan.