Sika sai keuhkot soluviljelmästä

Neljän sian omat keuhkot on vaihdettu keinotekoisiin siirteisiin. Siat selviytyivät siirrosta hyvin, ja onnistuminen antoi tutkijoille toivoa siitä, että lähitulevaisuudessa myös ihmisille voidaan tuottaa keinotekoisia uusia elimiä.

Neljän sian omat keuhkot on vaihdettu keinotekoisiin siirteisiin. Siat selviytyivät siirrosta hyvin, ja onnistuminen antoi tutkijoille toivoa siitä, että lähitulevaisuudessa myös ihmisille voidaan tuottaa keinotekoisia uusia elimiä.

Joan Nichols/Uni. of Texas

Texasin yliopistossa on siirretty sialle keuhkot, jotka on kasvatettu laboratoriossa soluviljelmässä.

Keuhkojen mallina käytettiin toiselta sialta otettuja keuhkoja, joista solut oli poistettu niin, että jäljellä oli vain proteiinirakenne.

Yhdysvaltalaistutkijat käyttivät proteiinirakennetta alustana, jolle istutettiin vastaanottajasialta otettuja keuhkojen ja verisuonten soluja.

Siirrettyjen solujen annettiin kasvaa laboratorion bioreaktorissa, ja 30 vuorokauden jälkeen uudet keuhkot siirrettiin vastaanottajasikojen elimistöön niiltä poistetun vasemman keuhkon tilalle.

Bioreaktori on laite, jossa viljeltävät solut voivat kasvaa ja kehittyä. Niillä on tilaa, ja ne saavat tarvittavat ravinteet.

Keinokeuhkon saaneista sioista yksi sai elää kymmenen tuntia, yksi kaksi viikkoa, yksi kuukauden ja yksi kaksi kuukautta.

Sitten siat lopetettiin ja tutkijat tarkastivat, miten siirtokeuhkot olivat kehittyneet.

Ihmisille 3D-tulostettuja keuhkoja

Kävi ilmi, että sikojen elimistö ei ollut hylkinyt uusien keuhkojen kudosta, vaan keuhkot olivat kasvaneet hyvin nopeasti kiinni verisuonistoon ja niiden kudokset saivat hyvin happea ja ravinteita verenkierrosta.

Tutkijoiden mukaan tulokset antavat toivoa siitä, että soluviljelyllä tuotettuja keuhkokudoksia voidaan käyttää siirteenä ihmisillekin ehkä kymmenen vuoden kuluessa.

Ihmiskeuhkojen kasvatusalustana toiminee kuitenkin 3D-tulostimella tuotettu rakenne.

Kun siirre kasvatetaan vastaanottajan omista soluista, hänen elimistönsä ei hylji siirrettä.