1. Miksi koronatartunnat kasvavat juuri nyt?
Euroopasta on taas muodostunut pandemian episentrumi, jossa tartuntaluvut kohoavat ja jossa Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan voi tapahtua 500 000 uutta koronakuolemaa helmikuuhun mennessä.
WHO:n ilmoituksen mukaan marraskuun 5. päivää edeltävän kuukauden aikana tartuntojen määrä koko Euroopassa kasvoi 55 prosenttia. Saksassa kirjattiin samana päivänä ennätykselliset 37 000 koronatartuntaa.
Lisäksi ilmaantuvuusluku oli korkeampi kuin aiemmin eli 200 tartuntaa per 100 000 asukasta.
Muun muassa Alankomaiden, Tanskan ja monen muun Euroopan maan ilmaantuvuusluvut lähenevät talven 2021 tasoa.
COVID-19-taudissa on kausittaista vaihtelua, ja kansalliset terveysviranomaiset ovatkin varoittaneet siitä, että tartuntojen määrä kasvaa talvea kohti.
Lukujen kasvua selittää osittain se, että pohjoisella pallonpuoliskolla on koittamassa talvi, mikä luo virukselle otolliset leviämisolosuhteet.
Edellisen puolivuotiskauden aikana myös rajoitukset ovat monissa maissa lieventyneet tai poistuneet, mikä tarjoaa virukselle lisää tarttumismahdollisuuksia.
2. Tehoavatko koronarokotteet?
Isossa osassa Euroopan maita selvästi yli 80 prosenttia aikuisväestöstä on rokotettu. Koska koronatartuntojen määrä on silti voimakkaassa kasvussa, on alettu ajatella, että rokotteet eivät tehoaisikaan toivotusti.
Rokotteet kuitenkin toimivat suurin piirtein niin kuin on luvattukin.
Rokotteiden tehosta kertovat luvut vastaavat kliinisissä kokeissa saatuja ja suojaavat noin 85 prosenttia rokotetuista sairaalahoitoa vaativalta tautimuodolta.
Lisäksi sairaalaan joutuneet rokotetut ovat yleensä vähemmän sairaita kuin aiempien tautiaaltojen aikana.
VIDEO: Rokotteet ovat osoittaneet arvonsa todellisuudessa
Rokotetut voivat silti saada COVID-19-taudin ja tartuttaa muita.
Joukko tekijöitä alentaa rokotteiden tehoa ja luultavasti kasvattaa rokotettujen sairaalatilastoja:
- Rokotteet eivät ole yhtä tehokkaita kaikissa väestöryhmissä. Esimerkiksi iäkkäät ja immuunipuutoksesta kärsivät eivät ole yhtä hyvässä suojassa kuin nuoret. Nämä väestöryhmät ovat myös hyvin alttiina COVID-19-tartunnoille.
- Rokotteiden vaikutus hiipuu ajan mittaan. Virossa tehdyssä tutkimuksessa vasta-aineiden määrä veressä väheni niin, että rokote, jonka teho COVID-19-tautia vastaan oli noin 90 prosenttia, suojasi 6–7 kuukauden päästä enää 70 prosentin teholla.
- Rokotettujen sairastumisriski kasvaa, jos rokotekattavuus on alhainen, koska rokottamattomat levittävät tartuntoja enemmän. Niin pitkään kuin yhteiskunnassa on COVID-19-tartuntoja, virus voi myös muuntua, jolloin rokotteiden teho heikkenee.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että todennäköisyys joutua sairaalaan on rokottamattomilla 29 kertaa niin suuri kuin niillä, joilla on täysi rokotesuoja.
Vakavan koronataudin vuoksi sairaalaan joutuneet rokottamattomat ovat keskimäärin lähes 20 vuotta nuorempia kuin rokotetut sairaalaan otetut.
3. Pitäisikö lapset rokottaa?
Alkuvaiheessa alle 18-vuotiaat rokotettiin vain, jos he olivat erityisen suuressa vaarassa sairastua.
Yksi syistä siihen, että nuoria ei aluksi juuri rokotettu, oli se, että he yleensä sairastivat COVID-19-taudin lievänä. Nyt vallalla oleva deltamuunnos voi kuitenkin aiheuttaa kaikille vaikean ja pitkäkestoisen COVID-19-taudin.
Yhdysvalloissa 5–11-vuotiaiden sairaalaan joutuneiden COVID-19-tautiin sairastuneiden määrä on viisinkertaistunut deltamuunnoksen levittyä.
15-vuotiaat ja sitä nuoremmat muodostavat merkittävän osan rokottamattomasta väestöstä. Tästä syystä keskeiseksi tavoitteeksi on nyt otettu, että yli 80 prosenttia – esimerkiksi Tanskassa terveysviranomaiset pitävät kynnyksenä 86:ta prosenttia – koko väestöstä pitäisi tehdä immuuniksi koronataudille.
Näin korkea rokotekattavuus voisi saada aikaan laumasuojan ja suojata myös taudille erityisen haavoittuvaisia väestönosia.
COVID-19-tartunnan riskit ovat tutkimusten mukaan suuremmat kuin rokotteiden haittavaikutukset, ja siksi useat lääkärit suosittelevat nyt myös alle 12-vuotiaiden rokottamista.
4. Päättyykö koronapandemia koskaan?
Aikaisemmin huolettivat mutaatiot. Nyt monissa maissa huolta aiheuttavat uudet tartunta-aallot.
Virologit ja epidemiologit eivät kuitenkaan ole huolissaan. WHO odottaa COVID-19-pandemian muuttuvan vuoden 2022 kuluessa endeemiseksi eli tautia alkaa esiintyä jatkuvasti sellaisina määrinä, joista terveydenhuoltojärjestelmät selviävät.
Moni asiantuntija pitää meneillään olevaa aaltoa viimeisenä merkittävänä uhkana, minkä jälkeen suurin osa maailman väestöä on joko rokotettu tai sairastanut taudin ja laumasuoja alkaa hillitä uusia epidemioita.
Kolmas rokoteannos tai rokotuksen jälkeen sairastettu tauti näyttävät lisäksi tarjoavan paremman ja vielä pitkäkestoisemman suojan kuin kaksi rokoteannosta.
WHO toivoo, että 70 prosenttia maailman väestöstä olisi rokotettu ennen vuoden 2022 loppua.