Abekopper i håndflader

Ylilääkäri: Tämän vuoksi apinarokko voi olla aiempaa tarttuvampi

Miksi harvinainen trooppinen sairaus leviää Euroopassa? Pitääkö siitä olla huolissaan? Lue asiantuntijan vastaus tästä.

Miksi harvinainen trooppinen sairaus leviää Euroopassa? Pitääkö siitä olla huolissaan? Lue asiantuntijan vastaus tästä.

Cdc/Reuters/Ritzau Scanpix

Apinarokko leviää parhaillaan useassa maassa, eikä Euroopassa ole koskaan aiemmin koettu näin paljon apinarokkotapauksia.

Puhuimme tanskalaisessa Statens Serum Institutissa työskentelevän professorin ja ylilääkärin Anders Fomsgaardin kanssa ja saimme hänen vastauksensa apinarokkoon liittyviin kysymyksiin.

Professor og overlæge Anders Fomsgaard
© Statens Serum Institut

Asiantuntija

  • Anders Fomsgaard
  • Professori ja ylilääkäri tanskalaisessa Valtion seerumi-istituutissa (Statens Serum Institut).

Suomessakin uutisoitiin keskiviikkona mahdollisesta apinarokkotapauksesta. Pitääkö asiasta olla huolissaan?

Ei tarvitse huolestua. Vaikka apinarokkotapauksia nyt havaittu eri puolilla, asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kyseessä on virus, joka voidaan taltuttaa.

Kun tarkastellaan tartuntoja, näyttää siltä, että virus on vain kerran siirtynyt ihmiseen ja levinnyt sitten miesten välisissä seksikontakteissa. Laajaa leviämistä väestöön ei siis ole tapahtunut.

Kun ihmiset ovat alkaneet koronarajoitusten jälkeen liikkua enemmän, tartunnat ovat lisääntyneet, ja epäillään, että joistakin pride-tapahtumista on tullut supertartuntatilanteita, joissa tauti on päässyt leviämään. Virus saadaan luultavasti kuriin, kun muistetaan harjoittaa seksiä turvallisesti ja eristetään tartunnan saaneet ja sairaat.

Apinarokkotartunnan saanut ei tartuta tautia edelleen itämisaikana, joten viruksen leviäminen on huomattavasti helpompaa estää kuin koronaviruksen, joka tarttuu jo silloin, kun ihminen ei vielä ole sairas.

Abekoppevirus i mikroskop

Apinarokkovirus mikroskoopilla katsottuna.

© Wikimedia Commons

Apinarokko tarttuu läheisessä kontaktissa

  • Nimi: Apinarokko (virus MPV tai MPXV), englanniksi monkeypox.
  • Alkuperä: Ei tiedetä, missä ja milloin apinarokko kehittyi alun perin, mutta nykyisin sitä tavataan lähinnä vain keskisen ja läntisen Afrikan maissa.
  • Oireet: Apinarokon oireet muistuttavat vaarallisemman isorokon oireita. Oireina voi olla imusolmukkeiden turvotusta, lihaskipuja, kuumetta, päänsärkyä, väsymystä ja rakkuloita, jotka synnyttävät ihoon haavauman ja toisinaan myös arven.
  • Tartuntatapa: Apinarokko leviää pääasiassa pisaratartuntana tai tarttuu läheisessä ja pitkään kestävässä fyysisessä kontaktissa. Tauti voi levitä suorasta kosketuksesta ruumiinnesteisiin tai vaatteisiin tai vuodevaatteisiin, joissa on puhjenneista rakkuloista valunutta nestettä.
  • Taudin eteneminen: Taudin kulku kestää tavallisesti kahdesta neljään viikkoa.
  • Vaikean taudin riski: Vaikean taudin riski on pieni, koska Euroopassa todetut tautitapaukset on aiheuttanut lievempi länsiafrikkalainen virusmuunnos, jossa hoitamattomana kuolleisuus on prosentin luokkaa. Lapsilla, raskaana olevilla ja immuunipuutteisilla on riski sairastua apinarokkoon vakavasti.
  • Hoito: Apinarokkoon ei ole olemassa täsmähoitoa eikä rokotetta. Vaikeissa tautitapauksissa voidaan tarvittaessa kokeilla esimerkiksi isorokon hoitoon käytettyjä antiviraalisia lääkkeitä.

Millaisissa tilanteissa apinarokko tarttuu?

Apinarokko tarttuu hyvin läheisissä ja pitkään kestävissä kontakteissa – myös seksikontakteissa.

Saattaa olla, että yleisötapahtumarajoitusten päätyttyä on syntynyt supertartuntatilanteita, joissa tauti on päässyt leviämään.

Kyseessä voi olla monien tekijöiden yhteensattuma, joka vain osui nyt yhteen koronarajoituksen purun kanssa. Se saattaa selittää sen, miksi tauti leviää nyt, eikä esimerkiksi vuosi sitten.

Barn smittet med abekopper

Apinarokosta on kahta muunnosta – länsiafrikkalainen ja Kongon-muunnos. Euroopassa leviävän muunnoksen oletetaan olevan lievempää länsiafrikkalaista tyyppiä, jossa hoitamatta kuolleisuus on noin prosentin. Kongon-muunnoksessa Afrikassa kuolleisuus on 10–11 prosenttia.

© Wikimedia Commons

Miksi virus leviää juuri nyt?

Apinarokkovirus on dna-virus, joka ei mutatoidu kovin helposti.

Tutkijat ovat kuitenkin havainneet joitakin mutaatioita, jotka antavat viitteitä siitä, että virus olisi muuntunut jo Afrikassa. Muutokset voivat aiheuttaa sen, että tauti tattuu nyt helpommin.

Mutaatio on voinut tapahtua geeneissä, jotka liittyvät apobec3-entsyymiin. Se taas saattaa vaikuttaa siihen, että apinarokkoviruksesta on vaikeampaa päästä eroon. Tästä tutkijat keskustelevat parhaillaan.

Maailmassa isorokkorokotukset lopetettiin noin vuonna 1980. Se tarkoittaa sitä, että alle 50-vuotiailla ei ole isorokkorokotteen antamaa suojaa.

Vilkårlig viruspartikel tæt på

Apinarokko on dna-virus, joka yleensä ei mutatoidu helposti. Syynä ovat dna-viruksen entsyymit, jotka tarkistavat viruksen kopiot virheiden varalta joka kerta, kun virus jakaantuu. Jos virhe havaitaan, se korjataan. Rna-viruksilla, kuten uudella koronaviruksella, ei ole vastaavaa tarkistustoimintoa.

© Shutterstock

Tartunta on tavalla tai toisella siirtynyt jyrsijästä ihmiseen Länsi-Afrikassa ja sieltä edelleen muualle maailmaan.

Kyseessä on voinut olla turisti, joka on ollut tekemisessä eläimen kanssa Afrikassa, tai sitten kyseessä on ollut eläinten laiton salakuljetus.

Vuonna 2003 yhdysvaltalainen eläinkauppias salakuljetti gambialaisia kesyrottia Yhdysvaltoihin. Rotilla oli apinarokkotartunta. Kaikki eläinkaupan eläimet, asiakkaat ja asiakkaiden lähipiiri sairastuivat. Nytkin selitys voi olla samantapainen afrikkalaisten jyrsijöiden salakuljetus.

Miltä tilanne näyttää riskiryhmän osalta?
Lapsilla, raskaana olevilla ja immuunipuutteisilla on riski sairastua apinarokkoon vakavasti.

Muutamassa Afrikassa tehdyssä selvityksessä sanotaan, että noin 10–15 prosentilla tartunnan saaneista on riski sairastua vakavasti. Tapauksia on kuitenkin niin vähän, että viruksen käyttäytymisestä Afrikan ulkopuolella ei tällä hetkellä ole tarkempia tietoja.

Voi olla, että virus käyttäytyy eri tavalla. Tällä hetkellä tartunnan saaneita on yli 150, ja heillä tauti on ollut yleensä lievä.

Apinarokko on huomattavasti lievempi tauti kuin isorokko. Ja lisäksi tartunnat on helppo pysäyttää, sillä apinarokko ei tartu itämisaikana, joka on suhteellisen pitkä, noin 10 vuorokautta.

Virus saadaan luultavasti kuriin, kun muistetaan harjoittaa seksiä turvallisesti ja eristetään tartunnan saaneet ja sairaat. Anders Fomsgaard, ylilääkäri ja professori, Statens Serum Institut.

Asiantuntijat sanoivat myös pari vuotta sitten, että koronaviruksesta ei pidä olla huolissaan. Miten me voimme olla varmoja?

Jos tilanteelle ei tehdä mitään, tauti voi luonnollisesti levitä.

Huolestumiseen ei kuitenkaan ole aihetta, sillä valistus, tartunnan jäljitys ja eristys riittävät. Tartuntaketjut pitää katkaista. Jos emme tee mitään, tilanne on toinen, ja silloin sinun pitää kysyä asiaa uudelleen.

Apinarokko aiheuttaa influenssaa muistuttavia oireita

Apinarokko aiheuttaa oireita, jotka tuovat mieleen influenssan. Suurin ero ovat rakkulat, joita muutaman päivän sairastamisen jälkeen ilmaantuu eri puolille kehoa. Rakkulat ilmaantuvat yleensä, kun kuume on laantunut.

Apinarokon oireet ovat:

  • Kuume
  • Päänsärky
  • Imusolmukkeiden turvotus
  • Lihaskivut
  • Selkäkivut
  • Väysymys
  • Rakkulat

Jos sinulla on oireita, jotka herättävät epäilyn apinarokosta, ota yhteyttä terveyskeskukseen.

Miten tässä tilanteessa pitää käyttäytyä?
Apinarokkoon sairastuneen kanssa tai sairaudelle altistuneen kanssa ei pidä olla lähikontaktissa.

Pitää muistaa harrastaa turvaseksiä. Jos epäilet, että voit olla altistunut apinarokolle ja olet väsynyt, sinulla on lihaskipuja ja imusolmukkeiden turvotusta, tarkkaile vointiasi. Jos iholle ilmestyy rakkuloita eri puolelle kehoa, kannattaa ottaa yhteys lääkäriin.

Rakkulat ilmaatuvat kolmantena tai neljäntenä päivänä. Kannattaa huomioida, että niitä voi olla muutama tai usea tuhat kasvoissa tai kaikkialla vartalossa.

Rakkuloilla on elinkaari

Apinarokon rakkulat käyvät ennen häviämistään läpi useita vaiheita.

Apinarokon rakkulat

Kuvassa apinarokkoon sairastunut brittimies esittelee rakkuloita toukokuussa 2022.

© UK Government