SARS-CoV-2-viruksen myy-tunnuksen saanutta muunnosta seurataan nyt tarkasti Maailman terveysjärjestössä WHO:ssa. Myymuunnosta tavattiin ensi kerran Kolumbiassa tammikuussa 2021, mutta sittemmin siitä on raportoitu myös muissa Etelä-Amerikan maissa ja Euroopassa.
Maailmanlaajuisesti vain 0,1 prosenttia covid-19-tapauksista on vahvistettu myymuunnoksen aiheuttamiksi. Silti WHO – samoin kuin Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC – on sitä mieltä, että myymuunnoksen seuraaminen vaatii aivan erityistä valppautta.
Se johtuu etupäässä kahdesta asiasta. Ensinnäkin myymuunnoksella on nähtävästi kyky viedä valta-asema muilta muunnoksilta. Tämä on käynyt ilmi Kolumbiassa, missä tautitapauksista 39 prosenttia on nyt sen aiheuttamia, ja Ecuadorissa, missä vastaava luku toistaiseksi on 13 prosenttia.
Toisekseen WHO epäilee, että myymuunnos voi kiertää rokotteiden aktivoiman puolustusjärjestelmän. Tutkijoiden arvion mukaan myymuunnos sisältää sellaisen muunnosten yhdistelmän, jota vastaan rokotteiden suojateho voi olla heikompi, samoin kuin beetamuunnosta vastaan.
Pelko heikommasta suojasta koskee etenkin rokotteita, jotka perustuvat niin sanottuun lähetti-rna:han.
Nämä rokotteet toimivat niin, että varta vasten kehitetty lähetti-rna huijaa solumme tuottamaan samankaltaisia proteiineja kuin on virushiukkasten pinnalla. Tämä saa immuunijärjestelmämme tuottamaan vasta-aineita proteiineille niin, että immuunijärjestelmämme on valmiina mahdollisen virustartunnan varalta.
Pfizer-BioNTechin ja Modernan rokotteet vaikuttavat tällä tavalla.
WHO painottaa, että myymuunnosta pitää vielä tutkia, ennen kuin voidaan varmasti sanoa, pystyykö se kiertämään rokotesuojan helpommin kuin muut muunnokset.
Toistaiseksi Euroopassa on tavattu vain pieniä myymuunnoksen esiintymiä, mutta niistä on kuitenkin raportoitu useissa maissa, muun muassa Suomessa, Tanskassa, Alankomaissa, Ranskassa, Saksassa, Britanniassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa.