Voiko koronavirus tarttua ihmiseen toisen kerran vai tuleeko sille immuuniksi?
Voiko koronavirus tarttua ihmiseen uudestaan?
Viime kuukausina on kerrottu jo COVID-19-taudista kerran parantuneiden saaneen uuden positiivisen tuloksen.
Etelä-Koreassa, missä 179 potilasta on saanut toisen positiivisen tuloksen, terveysviranomaiset uskovat, että kyse voi olla viruksen aktivoitumisesta uudelleen eikä uudesta tartunnasta. Käsitystä tukevat myös eri puolilla maailmaa sairaaloissa tehdyt havainnot.
Ruotsissa ja Britanniassa on kuitenkin potilaita, joihin koronavirus on todistetusti tarttunut kaksi kertaa. Näissä tapauksissa kyse ei ole viruksen aktivoitumisesta uudelleen, koska potilailla on todettu kahta erilaista koronaviruksen varianttia.
Monien muiden virusten tapaan myös uusi koronavirus mutatoituu jatkuvasti hieman niin, että muunnokset voidaan erottaa toisistaan.
Tuorein tieto: Immuniteetti voi kestää jopa kahdeksan kuukautta
Tieteellisessä Cell-aikakauslehdessä julkaistu tutkimus osoittaa kuitenkin, että toiseen kertaan saatu koronavirustartunta on pikemminkin poikkeus kuin sääntö.
Vaikka aiemmat tutkimukset ovat herättäneet epäilyjä immuniteetin syntymisestä, Arizonan yliopiston tutkijat ovat löytäneet todisteita siitä, että elimistössä syntyy vasta-aineita viidestä seitsemään kuukautta infektion jälkeen.
Vastaavat tutkimukset, joita on tehty muun muassa La Jolla -instituutissa Yhdysvalloissa, viittaavat samaan suuntaan. Siellä tutkijat totesivat, että 95 prosenttia potilaista oli immuuneja koronavirukselle vielä viidestä kahdeksaan kuukautta ensimmäisten oireiden ilmaantumisen jälkeen.
Arizonan yliopiston immunobiologian professorin Deepta Bhattacharyan mukaan on hyvinkin mahdollista, että immuniteetti voi kestää jopa kaksi vuotta.
Tämä koskee erityisesti kaikenikäisiä potilaita, joilla on ollut vakavia oireita, koska heillä on ollut tehokkaampi immuunijärjestelmä, eikä tämä riipu sukupuolesta.
Tutkimukset viittaavat siihen suuntaan, että immuunijärjestelmä on valmis kukistamaan koronaviruksen vähintään kahdeksan kuukautta taudista toipumisen jälkeen. Tämä merkitsee, että uuden tartunnan riski on pieni, jos taudista on kulunut vasta vähän aikaa.
Mitä immuniteetti tarkoittaa?
Immuniteetti on tila, jossa elimistö reagoi infektioon niin tehokkaasti, että ihminen ei sairastu heti uudestaan samaan tautiin.
Immuniteetti syntyy, koska immuunijärjestelmä pystyy tunnistamaan elimistöön tunkeutuvat virukset ja bakteerit hyvin nopeasti ja torjumaan niitä tehokkaasti.
Kun elimistö kohtaa tuntemattoman viruksen, kestää aikaa ennen kuin immuunijärjestelmä löytää oikean taktiikan. Sillä aikaa virus ehtii tehdä itsestään kopioita.
Ensimmäisellä tartuntakerralla ihminen sairastuu siksi lievästi tai vakavammin, ennen kuin elimistö alkaa puolustaa itseään.
Taudin jälkeen elimistö tallentaa muistiinsa tiedon käytetystä taktiikasta. Tämä tapahtuu muun muassa muistisoluiksi kutsuttujen valkosolujen avulla.
Jos elimistö kohtaa saman taudinaiheuttajan uudestaan, se on valmis pysäyttämään virukset heti, ennen kuin ne ehtivät tehdä tuhojaan. Näin ihminen ei sairastu samaan tautiin kahta kertaa peräkkäin.
Immuniteetin kesto riippuu sairaudesta. Jotkin sairaudet tuottavat elinikäisen immuniteetin, kun taas joskus immuniteetti kestää vain kuukausia.
