Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Immun coronavirus

Voiko koronavirus tarttua ihmiseen monta kertaa?

Jotkin virukset ovat ihmisen riesana vain kerran. Kun niiden aiheuttamasta sairaudesta on toipunut, saa immuniteetin niitä vastaan loppuiäksi. Toiset taas voivat sairastuttaa uudestaan jo alle vuoden päästä. Vielä ei tiedetä, miten kestävän immuniteetin koronavirus jättää jälkeensä.

NIAD

Jos olet saanut koronavirustartunnan ja selvinnyt sen aiheuttamasta COVID-19-taudista lievin oirein, voit onnitella itseäsi.

Nyt tiedät, että elimistösi pystyy lannistamaan koronaviruksen. Lisäksi olet todennäköisesti ainakin jonkin aikaa suojassa uudelta koronavirustartunnalta.

Elimistö muistaa aseensa

Ilmeisesti koronavirus tekee uhristaan immuuniin. Vielä julkaisemattomassa kiinalaisessa tutkimuksessa tartutettiin koronavirus reesusapinoihin. Kun apinat olivat parantuneet, ne altistettiin uudestaan koronavirukselle. Ne eivät sairastuneet uudestaan.

Immuniteetti on tila, jossa elimistö reagoi taudinaiheuttajaan niin rajusti, että sairaus ei ehdi puhjeta.

Elimistö pystyy tuhoamaan ripeästi virukset ja bakteerit, jotka se muistaa.

Kun elimistöön tulee virus, jota immuunijärjestelmä ei entuudestaan tunne, kestää jonkin aikaa, ennen kuin immuunijärjestelmä ehtii kehittää oikean puolustustaktiikan. Sillä aikaa virus ehtii lisääntyä.

Siksi ensimmäisellä tartuntakerralla virus aiheuttaa yleensä ainakin jonkinasteisen sairastumisen, ennen kuin elimistö alkaa puolustautua.

Tuhottuaan taudinaiheuttajan immuunijärjestelmä muistaa viruksen ja taktiikan, jolla sen voi torjua. Tieto tallentuu osaan valkosoluista, jotka erikoistuvat muistisoluiksi. Jos sama taudinaiheuttaja tunkeutuu elimistöön uudestaan, muistisolut tietävät, miten toimia.

Immuunijärjestelmä näyttää unohtavan koronaviruksen

Joskus elimistö kuitenkin unohtaa viruksen. Silloin sama virus voi tarttua ihmiseen uudestaan. Virusten jättämän muistijäljen kesto vaihtelee.

Osa sairauksista, kuten tuhkarokko, antaa elinikäisen immuniteetin. Toiset sairaudet sen sijaan unohtuvat pian. Joskus sama sairaus voi iskeä ihmiseen jo 8–9 kuukauden jälkeen.

Vielä ei varmasti tiedetä, miten kestävän immuniteetin uusi koronavirus sars-CoV-2 jättää elimistöön.

Jotain osviittaa on saatu muista koronaviruksista. Niitä on nimittäin useita. Osa niistä aiheuttaa vain tavallisen flunssan. Ne elimistö unohtaa yleensä muutamassa kuukaudessa.

Toinen vinkki on saatu Taiwanissa tehdyistä tutkimuksista, joissa seurattiin 176:ta SARS-potilasta vuoden 2003 epidemian jälkeen. SARS on vakava hengitystieoireyhtymä, jonka aiheuttaa nyt kiertävän sars-CoV-2 -viruksen lähisukulainen.

SARS-potilailla taudinaiheuttajan vasta-aineita esiintyi runsaasti kahden vuoden ajan. Sitten muisto SARSista vähitellen hävisi. Tutkijat arvioivat, että immuniteetti SARSia vastaan kestää noin kolme vuotta.

Tutkimukset vuoden 2012 MERS-epidemiasta ovat antaneet samansuuntaisia tuloksia. Pisin immuniteetti oli niillä, joilla sairauden oireet olivat olleet rajuimmat. Immuniteetti hävisi kuitenkin kaikilta kuudessa vuodessa. MERS on samankaltainen hengitystiesairaus kuin SARS.

Parantuneista lääkettä sairaille

Näyttää siltä, että immuniteettia voidaan siirtää ihmiseltä toiselle. Kiinassa on tehty kokeita, joissa on siirretty parantuneiden koronapotilaiden veriplasmaa sairaille. Veriplasmassa oli immuniteetin antavia koronaviruksen vasta-aineita.

Menetelmä on nimeltään passiivinen immunisaatio. Sitä tapahtuu myös luonnostaan. Sikiö voi saada äidin verestä immuniteetin esimerkiksi tuhkarokkoa ja vihurirokkoa vastaan.

Kiinalaistutkijat testasivat passiivista immunisaatiota viiteen tehohoidossa olleeseen potilaaseen. Heillä kaikilla veren virusmäärä oli suuri eikä lääkitys tuntunut tehoavan.

Jo kolmessa päivässä neljällä heistä kuume oli laskenut, ja 12 päivän kuluttua kaikki viisi olivat terveitä.

Kokeen tulokset viittaavat siihen, että sars-CoV-2-virus jättää elmistöön selvät jäljet muun muassa vasta-aineiden muodossa ja elimistön on helppo muistaa se.

Yhdysvaltalaistutkijat ovat ehdottaneet passiivista immunisaatiota maailmanlaajuiseksi strategiaksi koronaepidemian hillitsemiseksi, kunnes tehokas rokote saadaan kehitettyä.

Lue myös:

Rokotepullo ja ruisku suojakäsineitä käyttävän sormien välissä
Sairaudet

Viruksia, elohopeaa vai silkkaa myrkkyä? Tässä ovat rokotteen ainesosat

6 minuuttia
Coronavirus mondkapje
Sairaudet

Lapsen elimistö voi tuottaa vasta-aineita, vaikka hän ei olisi saanut koronatartuntaa

6 minuuttia
coronavirus
Sairaudet

Koronaviruspäivitys: Lue katsaus tästä

107 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota