Voiko koronavirus tarttua ihmiseen monta kertaa?

Jotkin virukset ovat ihmisen riesana vain kerran. Kun niiden aiheuttamasta sairaudesta on toipunut, saa immuniteetin niitä vastaan loppuiäksi. Toiset taas voivat sairastuttaa uudestaan jo alle vuoden päästä. Vielä ei tiedetä, miten kestävän immuniteetin koronavirus jättää jälkeensä.

NIAD

Lukuaika: 6 minuuttia

Tallenna artikkeli

Jos olet saanut koronavirustartunnan ja selvinnyt sen aiheuttamasta COVID-19-taudista lievin oirein, voit onnitella itseäsi.

Nyt tiedät, että elimistösi pystyy lannistamaan koronaviruksen. Lisäksi olet todennäköisesti ainakin jonkin aikaa suojassa uudelta koronavirustartunnalta.

Elimistö muistaa aseensa

Ilmeisesti koronavirus tekee uhristaan immuuniin. Vielä julkaisemattomassa kiinalaisessa tutkimuksessa tartutettiin koronavirus reesusapinoihin. Kun apinat olivat parantuneet, ne altistettiin uudestaan koronavirukselle. Ne eivät sairastuneet uudestaan.

Immuniteetti on tila, jossa elimistö reagoi taudinaiheuttajaan niin rajusti, että sairaus ei ehdi puhjeta.

Elimistö pystyy tuhoamaan ripeästi virukset ja bakteerit, jotka se muistaa.

Kun elimistöön tulee virus, jota immuunijärjestelmä ei entuudestaan tunne, kestää jonkin aikaa, ennen kuin immuunijärjestelmä ehtii kehittää oikean puolustustaktiikan. Sillä aikaa virus ehtii lisääntyä.

Siksi ensimmäisellä tartuntakerralla virus aiheuttaa yleensä ainakin jonkinasteisen sairastumisen, ennen kuin elimistö alkaa puolustautua.

Tuhottuaan taudinaiheuttajan immuunijärjestelmä muistaa viruksen ja taktiikan, jolla sen voi torjua. Tieto tallentuu osaan valkosoluista, jotka erikoistuvat muistisoluiksi. Jos sama taudinaiheuttaja tunkeutuu elimistöön uudestaan, muistisolut tietävät, miten toimia.

Terveeksi julistettu sai toisen kerran positiivisen COVID-19-tuloksen

Viime kuukausina on kerrottu jo COVID-19-taudista kerran parantuneiden saaneen uuden positiivisen tuloksen. Etelä-Koreassa, missä 179 potilasta on saanut toisen positiivisen tuloksen, terveysviranomaiset uskovat, että kyse voi olla viruksen aktivoitumisesta uudelleen eikä uudesta tartunnasta.

Käsitystä tukevat eri puolilla maailmaa sairaaloissa tehdyt havainnot, joiden mukaan yhtenä päivänä jo negatiivisen tuloksen saaneet potilaat osoittautuvat seuraavana päivänä positiivisiksi. Ei vielä tiedetä, johtuuko tämä virheellisistä testituloksista vai voiko virus välillä vaipua jonkinlaiseen horrokseen.

Ruotsissa ja Britanniassa on kuitenkin potilaita, joihin koronavirus on todistetusti tarttunut kaksi kertaa. Näissä tapauksissa kyse ei ole viruksen aktivoitumisesta uudelleen, koska potilailla on todettu kahta erilaista koronaviruksen varianttia.

Monien muiden virusten tapaan myös uusi koronavirus mutatoituu jatkuvasti hieman niin, että muunnokset voidaan erottaa toisistaan.

Tieteellisessä Cell-aikakauslehdessä julkaistu uusi tutkimus osoittaa kuitenkin, että koronaviruksen tarttuminen uudelleen on enemmänkin poikkeus kuin sääntö.

Vaikka aiemmat tutkimukset ovat herättäneet epäilyjä immuniteetin syntymisestä, Arizonan yliopiston tutkijat ovat löytäneet todisteita siitä, että elimistössä syntyy vasta-aineita viidestä seitsemään kuukautta infektion jälkeen. Tutkimusta johtaneen immunobiologian professorin Deepta Bhattacharyan mukaan on hyvinkin mahdollista, että immuniteetti voi kestää jopa kaksi vuotta.

Potilaat, joilla on ollut vaikeita oireita, on myös syntynyt voimakkaampi immuunivaste, oli sukupuoli tai ikä sitten mikä hyvänsä.

Uusi tutkimus selittää myös sitä, miksi muissa tutkimuksissa on saatu viitteitä immuniteetin puuttumisesta.

Näyttää siltä, että vasta-aineiden määrä laskee ensin, mutta nousee myöhemmin ja vakiintuu. Sama ilmiö on havaittavissa muissa virusinfektioissa, joissa elimistössä ensin muodostuu immuunisoluja, joilla on lyhyt elinikä, ja vasta sitten syntyy toisentyyppisiä immuunisoluja, jotka voivat elää elimistössä vuosia.

On siksi mahdollista, että aiemmissa tutkimuksissa ei ole saatu dataan sisällytettyä pitkäikäisiä toisen aallon immuunisoluja.

Arizonan yliopiston tutkimuksessa seurattiin 6 000:ta ihmistä 226 päivää ensimmäisten oireiden ilmaantumisesta. On siksi myös mahdollista, että vasta-aineiden määrä vielä laskee tarkkailuajan jälkeen. Pysyvän immuniteetin selvittämiseksi vaaditaan pidempikestoisia tutkimuksia.

Immuunijärjestelmä näyttää unohtavan koronaviruksen

Joskus elimistö kuitenkin unohtaa viruksen. Silloin sama virus voi tarttua ihmiseen uudestaan. Virusten jättämän muistijäljen kesto vaihtelee.

Osa sairauksista, kuten tuhkarokko, antaa elinikäisen immuniteetin. Toiset sairaudet sen sijaan unohtuvat pian. Joskus sama sairaus voi iskeä ihmiseen jo 8–9 kuukauden jälkeen.

Vielä ei varmasti tiedetä, miten kestävän immuniteetin uusi koronavirus sars-CoV-2 jättää elimistöön.

Jotain osviittaa on saatu muista koronaviruksista. Niitä on nimittäin useita. Osa niistä aiheuttaa vain tavallisen flunssan. Ne elimistö unohtaa yleensä muutamassa kuukaudessa.

Toinen vinkki on saatu Taiwanissa tehdyistä tutkimuksista, joissa seurattiin 176:ta SARS-potilasta vuoden 2003 epidemian jälkeen. SARS on vakava hengitystieoireyhtymä, jonka aiheuttaa nyt kiertävän sars-CoV-2 -viruksen lähisukulainen.

SARS-potilailla taudinaiheuttajan vasta-aineita esiintyi runsaasti kahden vuoden ajan. Sitten muisto SARSista vähitellen hävisi. Tutkijat arvioivat, että immuniteetti SARSia vastaan kestää noin kolme vuotta.

Tutkimukset vuoden 2012 MERS-epidemiasta ovat antaneet samansuuntaisia tuloksia. Pisin immuniteetti oli niillä, joilla sairauden oireet olivat olleet rajuimmat. Immuniteetti hävisi kuitenkin kaikilta kuudessa vuodessa. MERS on samankaltainen hengitystiesairaus kuin SARS.

Parantuneista lääkettä sairaille

Näyttää siltä, että immuniteettia voidaan siirtää ihmiseltä toiselle. Kiinassa on tehty kokeita, joissa on siirretty parantuneiden koronapotilaiden veriplasmaa sairaille. Veriplasmassa oli immuniteetin antavia koronaviruksen vasta-aineita.

Menetelmä on nimeltään passiivinen immunisaatio. Sitä tapahtuu myös luonnostaan. Sikiö voi saada äidin verestä immuniteetin esimerkiksi tuhkarokkoa ja vihurirokkoa vastaan.

Lue myös:

Læger årelader en hest for at finde kuren mod difteri.

Lääketiede

4 minuuttia

Kiinalaistutkijat testasivat passiivista immunisaatiota viiteen tehohoidossa olleeseen potilaaseen. Heillä kaikilla veren virusmäärä oli suuri eikä lääkitys tuntunut tehoavan.

Jo kolmessa päivässä neljällä heistä kuume oli laskenut, ja 12 päivän kuluttua kaikki viisi olivat terveitä.

Kokeen tulokset viittaavat siihen, että sars-CoV-2-virus jättää elmistöön selvät jäljet muun muassa vasta-aineiden muodossa ja elimistön on helppo muistaa se.

Yhdysvaltalaistutkijat ovat ehdottaneet passiivista immunisaatiota maailmanlaajuiseksi strategiaksi koronaepidemian hillitsemiseksi, kunnes tehokas rokote saadaan kehitettyä.