Voiko koronavirus tarttua ihmiseen uudestaan?
Koronavirustartunnan jälkeisen immuniteetin kestoa on tutkittu paljon sen jälkeen, kun pandemia alkoi keväällä 2020.
Aluksi tulokset viittasivat siihen suuntaan, että koronavirustaudin jälkeen uusi koronatartunta olisi vain poikkeustapaus, mutta nyt näyttää siltä, että tartunnan jälkeinen immuniteetti kestää vain muutaman kuukauden.
La Jolla -instituutissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan 95 prosenttia potilaista oli immuuneja koronavirukselle viidestä kahdeksaan kuukautta ensimmäisten oireiden ilmaantumisen jälkeen.
Science Immunology -lehdessä julkaistu tutkimus päätyy samansuuntaiseen tulokseen. Siinä arvioidaan, että immuniteetti kestää ainakin kahdeksan kuukautta.
The Lancet -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin mallien perusteella, että immuniteetti saattaisi kestää jopa 17 kuukautta. Siinä ei kuitenkaan otettu huomioon uusia koronavirusmuunnoksia, jotka sotkevat immuuniteettiarvioita.
Brittitutkimus puolestaan antaa viitteitä siihen suuntaan, että aiemmat koronavirusvariantit eivät antaisi suojaa deltamuunnokselle.
Ikä heikentää immuunijärjestelmää
Immuniteettiin vaikuttava ratkaiseva tekijä on ikä, sillä ihmisen immuunijärjestelmä heikkenee iän myötä.
Tanskalaistutkimuksessa tutkijat analysoivat 10 miljoonan ihmisen PCR-testit, jotka oli otettu vuonna 2020. Tuloksista selvisi, että koronavirustartunnan jälkeinen immuniteetti vaihtelee iän mukaan.
Tutkimuksen mukaan alle 65-vuotiailla oli 80 prosentin suoja uutta koronatartuntaa vastaan vähintään kuuden kuukauden ajan. Yli 65-vuotiailla suoja oli vain 47 prosenttia.
Siksi tutkijat toteavat, että myös koronan sairastaneiden tulisi ottaa rokote, jotta immuniteetti tehostuu.
Vaikuttaako koronataudin rajuus immuniteettiin?
Vaikean koronavirustaudin sairastaneilla on useassa tutkimuksessa todettu voimakkaampi immuunivaste uusille koronatartunnoille.
Science Advances -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että henkilöillä, jotka ovat olleet koronataudin vuoksi sairaalahoidossa, on enemmän vasta-aineita kuin niillä, jotka ovat sairastaneet koronan lievän tautimuodon.
Samanlaisiin tuloksiin päädyttiin myös tutkimuksessa, joka julkaistiin Cell -lehdessä lokakuussa 2020.
Tulokset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että lievän tai täysin oireettoman koronan sairastaneet eivät saisi lainkaan immuniteettia.
Muun muassa äskettäin The Journal of Internal Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että immuniteetti on aivan yhtä hyvä niin lievän kuin vaikeankin koronataudin jälkeen.
Toisin sanoen tutkimuksissa ei olla saatu selvää vastausta siihen, riippuuko immuniteetin teho ja kesto siitä, miten kovan koronataudin henkilö on sairastanut.
Tutkijat painottavat myös sitä, että asiaan voi olla vaikeaa saada lopullista vastausta, sillä immuniteetti vaihtelee tapauskohtaisesti henkilön muiden ominaisuuksien vuoksi.
Tutkimukset viittaavat siihen suuntaan, että immuunijärjestelmä on valmis kukistamaan koronaviruksen vähintään kahdeksan kuukautta taudista toipumisen jälkeen. Tämä merkitsee, että uuden tartunnan riski on pieni, jos taudista on kulunut vasta vähän aikaa.
LYHYESTI: Immuniteetti
Immuniteetti on tila, jossa elimistö reagoi infektioon niin tehokkaasti, että ihminen ei sairastu heti uudestaan samaan tautiin.
Immuniteetti syntyy, koska immuunijärjestelmä pystyy tunnistamaan elimistöön tunkeutuvat virukset ja bakteerit hyvin nopeasti ja torjumaan niitä tehokkaasti.
Kun elimistö kohtaa tuntemattoman viruksen, kestää aikaa ennen kuin immuunijärjestelmä löytää oikean taktiikan. Sillä aikaa virus ehtii tehdä itsestään kopioita.
Ensimmäisellä tartuntakerralla ihminen sairastuu siksi lievästi tai vakavammin, ennen kuin elimistö alkaa puolustaa itseään.
Taudin jälkeen elimistö tallentaa muistiinsa tiedon käytetystä taktiikasta. Tämä tapahtuu muun muassa muistisoluiksi kutsuttujen valkosolujen avulla.
Jos elimistö kohtaa saman taudinaiheuttajan uudestaan, se on valmis pysäyttämään virukset heti, ennen kuin ne ehtivät tehdä tuhojaan. Näin ihminen ei sairastu samaan tautiin kahta kertaa peräkkäin.
Immuniteetin kesto riippuu sairaudesta. Jotkin sairaudet tuottavat elinikäisen immuniteetin, kun taas joskus immuniteetti kestää vain kuukausia.