Koronavirus synnyttää immuniteetin

Voiko koronavirus tarttua ihmiseen toisen kerran vai tuleeko sille immuuniksi?

Saat tartunnan, sairastat, tulet terveeksi. Olet immuuni. Jotkin virukset iskevät vain kerran ja jättävät sinut sitten rauhaan. Toiset taas tunkeutuvat elimistöösi uudestaan jo alle vuodessa. Tutkijat selvittävät nyt, millaisen immuniteetin koronavirustartunta tuottaa.

Saat tartunnan, sairastat, tulet terveeksi. Olet immuuni. Jotkin virukset iskevät vain kerran ja jättävät sinut sitten rauhaan. Toiset taas tunkeutuvat elimistöösi uudestaan jo alle vuodessa. Tutkijat selvittävät nyt, millaisen immuniteetin koronavirustartunta tuottaa.

NIAD

Voiko koronavirus tarttua ihmiseen uudestaan?

Viime kuukausina on kerrottu jo COVID-19-taudista kerran parantuneiden saaneen uuden positiivisen tuloksen.

Etelä-Koreassa, missä 179 potilasta on saanut toisen positiivisen tuloksen, terveysviranomaiset uskovat, että kyse voi olla viruksen aktivoitumisesta uudelleen eikä uudesta tartunnasta. Käsitystä tukevat myös eri puolilla maailmaa sairaaloissa tehdyt havainnot.

Ruotsissa ja Britanniassa on kuitenkin potilaita, joihin koronavirus on todistetusti tarttunut kaksi kertaa. Näissä tapauksissa kyse ei ole viruksen aktivoitumisesta uudelleen, koska potilailla on todettu kahta erilaista koronaviruksen varianttia.

Monien muiden virusten tapaan myös uusi koronavirus mutatoituu jatkuvasti hieman niin, että muunnokset voidaan erottaa toisistaan.

Immuniteetti voi kestää jopa kahdeksan kuukautta

Tieteellisessä Cell-aikakauslehdessä julkaistu tutkimus osoittaa kuitenkin, että toiseen kertaan saatu koronavirustartunta on pikemminkin poikkeus kuin sääntö.

Vaikka aiemmat tutkimukset ovat herättäneet epäilyjä immuniteetin syntymisestä, Arizonan yliopiston tutkijat ovat löytäneet todisteita siitä, että elimistössä syntyy vasta-aineita viidestä seitsemään kuukautta infektion jälkeen.

Vastaavat tutkimukset, joita on tehty muun muassa La Jolla -instituutissa Yhdysvalloissa, viittaavat samaan suuntaan. Siellä tutkijat totesivat, että 95 prosenttia potilaista oli immuuneja koronavirukselle vielä viidestä kahdeksaan kuukautta ensimmäisten oireiden ilmaantumisen jälkeen.

Arizonan yliopiston immunobiologian professorin Deepta Bhattacharyan mukaan on hyvinkin mahdollista, että immuniteetti voi kestää jopa kaksi vuotta.

Tämä koskee erityisesti kaikenikäisiä potilaita, joilla on ollut vakavia oireita, koska heillä on ollut tehokkaampi immuunijärjestelmä, eikä tämä riipu sukupuolesta.

Uusi tutkimus: Ikääntyneillä kohonnut riski saada koronavirus useita kertoja

Tanskassa Statens Serum Institut analysoi 10 miljoonan ihmisen PCR-testit viime vuoden ajalta, ja tulos osoittaa, että koronavirustartunta antaa 80 prosentin suojan uutta tartuntaa vastaan. Luku on kaikkien ikäryhmien keskiarvo.

Jos eri ikäryhmiä tarkastellaan erikseen, saadaan hyvin erilainen kuva.

Yli 65-vuotiailla suoja on vain 47 prosenttia, mikä tarkoittaa, että joka toinen ikääntynyt voi saada koronavirustartunnan uudestaan jo muutaman kuukauden päästä.

Ikääntyneen väestön pienempi immuniteetti johtuu tutkijoiden mukaan siitä, että immuunivaste heikkenee iän myötä. Sama ilmiö on havaittavissa monissa muissa sairauksissa.

Tästä syystä tutkijat suosittavat myös jo koronavirustaudin sairastaneiden rokottamista, sillä se voi antaa ikääntyneille paremman suojan.

Tanskalaistutkimus on tähän mennessä laajin aiheesta, ja se on julkaistu lääketieteellisessä The Lancet -aikakauslehdessä.

Immuunijärjestelmä kukistaa koronaviruksen

Tutkimukset viittaavat siihen suuntaan, että immuunijärjestelmä on valmis kukistamaan koronaviruksen vähintään kahdeksan kuukautta taudista toipumisen jälkeen. Tämä merkitsee, että uuden tartunnan riski on pieni, jos taudista on kulunut vasta vähän aikaa.

© Shutterstock

Mitä immuniteetti tarkoittaa?

Immuniteetti on tila, jossa elimistö reagoi infektioon niin tehokkaasti, että ihminen ei sairastu heti uudestaan samaan tautiin.

Immuniteetti syntyy, koska immuunijärjestelmä pystyy tunnistamaan elimistöön tunkeutuvat virukset ja bakteerit hyvin nopeasti ja torjumaan niitä tehokkaasti.

Kun elimistö kohtaa tuntemattoman viruksen, kestää aikaa ennen kuin immuunijärjestelmä löytää oikean taktiikan. Sillä aikaa virus ehtii tehdä itsestään kopioita.

Ensimmäisellä tartuntakerralla ihminen sairastuu siksi lievästi tai vakavammin, ennen kuin elimistö alkaa puolustaa itseään.

Taudin jälkeen elimistö tallentaa muistiinsa tiedon käytetystä taktiikasta. Tämä tapahtuu muun muassa muistisoluiksi kutsuttujen valkosolujen avulla.

Jos elimistö kohtaa saman taudinaiheuttajan uudestaan, se on valmis pysäyttämään virukset heti, ennen kuin ne ehtivät tehdä tuhojaan. Näin ihminen ei sairastu samaan tautiin kahta kertaa peräkkäin.

Immuniteetin kesto riippuu sairaudesta. Jotkin sairaudet tuottavat elinikäisen immuniteetin, kun taas joskus immuniteetti kestää vain kuukausia.